Lounais-Häme Urjala

Kolmen järven ketju kiistakapulasta puheenaiheeksi: Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven säännöstely selvitetään

Urjala ja Pirkanmaan ELY-keskus nostavat kiistakapulan pöydälle. Luvassa on keskustelutilaisuus ja kysely Nuutajärvestä, Rutajärvestä ja Kortejärvestä.
Nokoorinkosken pato Honkolanjoessa on kunnostuksen tarpeessa. Senkin kohtaloa puidaan kolmen järven ketjun selvitystyössä. Padon katsastivat Jouko Kokko (vas.), Toivo Miettinen, Riku Rantala ja Risto Lylykorpi. Kuva: Tapio Tuomela
Nokoorinkosken pato Honkolanjoessa on kunnostuksen tarpeessa. Senkin kohtaloa puidaan kolmen järven ketjun selvitystyössä. Padon katsastivat Jouko Kokko (vas.), Toivo Miettinen, Riku Rantala ja Risto Lylykorpi. Kuva: Tapio Tuomela

Urjalan kunta ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat käynnistäneet Nuutajärven, Rutajärven ja Kortejärven vesitaloudellisen kehittämistyön. Sen aikana puntaroidaan uudelleen esimerkiksi järvien säännöstelyn määräykset, jotka ovat peräisin 1940-luvulta.

Järvien säännöstely ja vedenpinnan muutokset ovat jo vuosia herättäneet vahvoja mielipiteitä sekä asukkaissa, mökkiläisissä että maanomistajissa. Osa on kokenut, että vedenpinta laskee liian alas, osan mielestä rantamaat taas kastuvat liikaa.

– Nyt yritämme saada kolmen järven ketjun vesiasiat ajan tasalle. Haluamme selvittää mitä ihmiset asiasta laajemmin ajattelevat. Tähän asti keskustelussa on ollut kaksi sektoria vastakkain eli maatalous ja kesäasukkaat. Valituksiakin on vuosien varrella tehty, Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala kertoo.

Kehittämistyössä selvitetään aluksi muun muassa järviketjun nykyisen säännöstelyn vaikutuksia luontoarvoihin, virkistyskäyttöön ja maankuivatukseen sekä lisäksi mahdollisia muutostarpeita.

– Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven säännöstelystä on tullut asukkailta jonkin verran yhteydenottoja. Yleisötilaisuuden ja kyselyn avulla toivomme saavamme koottua asukkaiden näkemykset säännöstelyn vaikutuksista, toteaa vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja Jouko Kokko toteaa, että olosuhteet ovat muuttuneet siitä, kun säännöt määriteltiin. Talvista on tullut esimerkiksi vähälumisempia.

– Säännöt ovat meidän mielestä liian jäykät. Niissä ei voida huomioida vuosien säiden eroja, vaan juoksutus on sidottu päivänmääriin.

Kolmea järveä on laskettu maankuivatustarkoituksessa jo 1820- ja 1850-luvuilla. Nykyiset vedenjuoksutukset ja -korkeudet perustuvat vuonna 1943 laadittuun laskusuunnitelmaan, joka on saanut vesistötoimikunnan luvan vuonna 1947.

– Energiatuotanto on loppunut Nokoorinkoskessa, ja vanhat lupaehdot soveltuvat heikosti nykypäivän tarpeisiin, joten säännöstelyjen tarkistaminen nykypäivän tilanteen mukaiseksi on välttämätöntä, Mäkynen lisää.

Arviointityön tulosten perusteella selvitetään myös vaihtoehtoja nykyiselle säännöstelylle.

– Työssä selvitetään säännöstelyluvan muuttamista, nykyisten säännöstelyrakenteiden toimivuutta ja niiden mahdollista korvaamista esim. pohjapatoratkaisuilla. Mahdolliset muutokset säännöstelyyn vaativat lopuksi tahon, joka hakee lupamuutosta aluehallintovirastosta, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid.

Urjalan kunta rahoittaa noin 30 000 euron vuosikustannuksista noin kolmanneksen. Työ jatkuu ensi vuonna. Kunnan ja Pirkanmaan ELY-keskuksen lisäksi työssä ovat mukana konsultteina myös Sitowise oy sekä FCG oy. FL

Keskustelua ja asukaskysely

Säännöstelyn vaikutuksia Nuuta-, Ruta- ja Kortejärvien luontoarvoihin kartoitetaan keväällä 2019 käynnistyvillä luontoselvityksillä.

Säännöstelyn vaikutuksia maanviljelyyn ja kuivatukseen selvitetään syksyn 2019 aikana.

Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset järvien vedenkorkeuksiin ja tuleviin virtaamiin sekä nykyisten säännöstelylupien toimivuus tulevaisuudessa arvioidaan. Myös esteetöntä kalankulkua selvitetään.

13.6.Tietoa kerätään 13.6. järjestettävässä yleisötilaisuudessa sekä erillisellä asukaskyselyllä. Yleisötilaisuus järjestetään klo 17–19.30 Urjalan yhtenäiskoululla.

Kaksi vaihtoehtoa

1. Nykyinen säännöstely toteutetaan tiukasti vuoden 1947 vesistötoimikunnan päätöksen mukaisesti.

2. Nykyinen säännöstely toteutetaan vuoden 1983 vesioikeuden sekä 2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tietyissä tilanteissa tiukoista määräyksistä poiketen.

Uusimmat