Lounais-Häme Tammela

Kolmen lounaishämäläisen lotan kertomuksissa heijastuvat sota-ajan sukupolvien kokemukset

Kolmen lounaishämäläisen lotan tarinan kertova elokuva sai ensi-iltansa 31. heinäkuuta.
Lotat Pirkko Palm, Eine Keskitalo ja Mirja Ali-Lekkala jakavat muistonsa sota-ajalta uudessa lotista kertovassa elokuvassa.

Kamerat käyvät vanhan lotan ympärillä hänen kertoessaan siitä, millaisessa Suomessa elettiin noin 80 vuotta sitten. Kuvaus ei häiritse häntä, tilanne on aivan kuin hän vain vaihtaisi kuulumisia haastattelijan kanssa. Lotta kertoo siitä, millaista oli, kun junat toivat jatkuvasti enemmän ruumiita rintamalta Kannaksen suurhyökkäyksen alettua vuonna 1944. Kertomukset vilisevät nimiä, jotka moni on nähnyt historian oppikirjassa.

– Kuvausten aikana oli sellainen olo, että lotat todella halusivat jakaa muistonsa meille. Vaikka käsittelimme vaikeita teemoja, kuten kuolemaa, niistä puhuttiin avoimesti, Lotta Svärd -järjestön toiminnasta kertovan elokuvan tehneet Jussi Pellonpää ja Antti Latva pohtivat.

Lotta-aiheinen elokuva sai ensi-iltansa kutsuvierasnäytöksessä 31. heinäkuuta Tammelan kunnantalolla.

Tunti tolkulla sodanaikaista materiaalia

Ilomielin valmiina palvelemaan, kun kutsuvi syntymämaani -elokuva kertoo kolmen lounaishämäläisen lotan tarinan. Rintamalotta Pirkko Palmin sekä kotirintamalla palvelleet Eine Keskitalon ja Mirja Ali-Lekkalan haastatteluja elävöittävät Puolustusvoimien sotakatsaukset ja SA-arkiston kuvat. Lisäksi elokuvassa nähdään Kaukolanharjun näkötornissa kuvattu, dramatisoitu kohtaus, jota tähdittävät Sonja Priimägi ja Klaara Lepola. Se kuvaa lottien toimintaa ja käytäntöjä ilmavalvontatehtävissä.

– Aloitimme elokuvan kuvaukset syksyllä 2019. Kävimme elokuvaa varten läpi tunti tolkulla sodanaikaisia materiaaleja, jotta löysimme niiden joukosta lottien haastatteluihin sopivat kohdat, elokuvan käsikirjoittajanakin toiminut Pellonpää kertoo.

”Lottien työ on käsittämättömän arvokasta”

Elokuvantekijät toivovat, että erityisesti nuoret katsoisivat elokuvan. Heidän mukaansa sen syvin sanoma kertoo sota-ajan sukupolvien tekemästä suuresta työstä kotimaansa eteen ja siitä, että sota-aikana tehtävän työn merkitystä ei kyseenalaistettu.

– Lottien työ oli käsittämättömän arvokasta. Kati Kaasalaisen tulkitsemassa Lottien laulussa heijastuu heidän asenteensa. Laulua säestää Maria Orzech ja orkestraatiot musiikkiin on tehnyt Riku Tuominen. Laulu on myös elokuvan tunnuskappale, Latva sanoo.

Elokuva jaetaan opetusmateriaaliksi Tammelan kouluihin. Muista elokuvan esitystilaisuuksista ei ole vielä päätetty. Tällä hetkellä kuvausryhmän alustavissa suunnitelmissa on myös elokuva evakkojen matkasta Tammelaan.

Kolmen lotan, Eine Keskitalon, Pirkko Palmin ja Mirja Ali-Lekkalan, tarinan kertovan elokuvan kutsuvierasensi-iltaa vietettiin perjantaina Tammelan kunnantalolla. Takana elokuvan tuotantotiimiin kuuluvat Jussi Pellonpää (vas.), Päivi Paija ja Antti Latva. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kolmen lotan, Eine Keskitalon, Pirkko Palmin ja Mirja Ali-Lekkalan, tarinan kertovan elokuvan kutsuvierasensi-iltaa vietettiin perjantaina Tammelan kunnantalolla. Takana elokuvan tuotantotiimiin kuuluvat Jussi Pellonpää (vas.), Päivi Paija ja Antti Latva. Kuva: Lassi Puhtimäki

Sota-ajan naisten työ esiin

Lotta-aiheinen elokuva sai innoituksensa vuonna 2018 valmistuneesta Korpraali Simolan sota -elokuvasta, joka kertoo tarinan tammelalaisen sotaveteraanin sotataipaleesta. Elokuvan tuottajana toimivan Tammelan kunnan vapaa-aikasihteeri Päivi Paijan mukaan myös naisten tekemä työ sota-aikana on tärkeää nostaa esille. Haastateltavat lotat löytyivät elokuvaan sattuman kautta.

– Tavoitimme kaksi haastateltavaa Tammelan Sotaveteraaniyhdistyksen avulla. Kolmannen, Hykkilästä lähtöisin olevan lotan löysimme vihjeen avulla. Hän sattui olemaan juuri kuvausten aikaan Tammelassa kesä-asukkaana, Paija kertoo.

Paija itse toimii elokuvassa haastattelijana jo edesmenneen Pauli Korvensyrjän kanssa. Elokuva on omistettu Korvensyrjän muistolle.

Kunnianosoitus sota-ajan sukupolville

Vapaa-aikasihteerin mukaan sota-aikaan keskittyvät elokuvat ovat kunnianosoitus sota-ajan sukupolvien tekemälle työlle. Paijan sukujuuret johtavat Karjalaan ja hänen oma isoisänsä oli sotaveteraani.

– Muistojen tallettaminen on tärkeää. Koen, että sen kautta voimme osoittaa sotaveteraaneille ja lotille arvostusta heidän antamastaan panoksesta Suomen hyväksi, Paija kiteyttää. FL

Uusimmat

Näkoislehti

10.8.2020

Fingerpori

comic