Lounais-Häme

Kolmen sukupolven jatkumo

Rajan taakse jääneen Karjalan kannaksen Räisälässä vuonna 1929 syntynyt ja Tammelassa vuonna 2008 kuollut Jorma Kohonen sai kipinän yli viiden vuosikymmenen mittaiselle taiteelliselle uralleen jo nuorena. Samainen kipinä on osoittautunut periytyväksi.

Ajankohtaisena todisteena asiasta toimii Tammelan kunnantaloon ripustettu Kohonen, Kohonen, Kaisto – Kolme sukupolvea Tammelan maisemissa -näyttely. Esillä on Jorma Kohosen teosten lisäksi hänen tyttärensä Sanna Kohosen ja tämän sisarentyttären Maria Kaiston kuvataidetta.

Sanna Kohonen kertoo idean näyttelystä pohjautuneen alkujaan Jorma Kohosen vielä kotona oleville teoksille.

-Päädyimme sitten toteutuneeseen malliin kunnan vapaa-aikasihteeri Päivi Klemelän tuotua vaihtoehdon esiin, hän toteaa.

Maiseman merkitys keskeisenä innoituksen lähteenä Jorma Kohosen pitkällä taiteilijanuralla vahvistuu kunnantalon näyttelytilassa. Hän on löytänyt aiheet esillä oleviin töihinsä läheisiksi tuntemastaan ja runsaasti käsittelemästään tammelalaisluonnosta.

Mutta mikä sai taiteilijan innostumaan maisemasta niin, että hän palasi samojen kohteiden äärelle yhä uudestaan ja uudestaan?

-Ehkä on niin, että maisema voi sisältää taiteilijan oman sisäisen maailman kuvausta juuri silloin, kun se on tyhjä ihmisistä, kun siihen ei ole sisällytetty katsojaa itseensä, Jorma Kohonen pohdiskeli kysymystä.

Sanna Kohonen luonnehtii Tammelaa Tammelassa -ajatusta näyttelykokonaisuuden lähtökohdaksi myös omien teostensa osalta. Samaa isänsä kanssa yhteneväistä näkökulmaa hän on tukenut koostaessaan esille ripustamansa työt grafiikan sijaan öljyvärimaalauksistaan.

Nuoren naishahmon sijoittaminen Mesänsuojelija-maalauksessa omalla jännitteisellä läsnäolollaan hallitsevaksi maiseman elementiksi tuo esille taiteilijan tuntemaa huolta suunnasta, johon me ihmiset olemme luontoa viemässä.

Naishahmo on levittänyt kätensä metsämaisemassa, johon keltaisena puiden latvoista pilkistävä aurinko tuo kukkamaisuudessaan aavistuksen keväästä ja sitä seuraavasta kesästä.

Taiteilija toteaa varsinkin voimakkaasti maisemaa muokkaavien metsähakkuiden antaneen välitöntä vaikutetta maalauksen sanomalle.

Kysymys on Sanna Kohosen mukaan Ilmiöstä, joka tulee huolestuttavassa määrin esille myös hänen nykyisessä asuinympäristössään Portaassa.

Vuonna 1964 syntynyt Sanna Kohonen aloitti kuvataiteen opintonsa ylioppilaaksi tultuaan vuonna 1983 Oriveden opistossa. Sittemmin hän jatkoi niitä Hyvinkään Taidekoulussa, Turun Piirustuskoulussa, Akademia de Belle Arti Venetsiassa ja viimeksi grafiikan jatko-opinnoilla Facultad de Bellas Artesissa Madridissa vuosina 1990–93.

Oman taiteen tekemisensä ohella hän opetti sittemmin kuvataiteita Helsingissä ja Porvoossa, kunnes palasi Tammelaan viisi vuotta sitten. Siitä lähtien hän on muun muassa vetänyt grafiikan ryhmää Wahren-opistossa.

-Forssan grafiikan pajalla oli oma merkityksensä, kun tein päätöstä paikkakunnalle palaamisesta. Se on paras grafiikan paja, missä olen päässyt työskentelemään, vaikka niistä on matkan varrella kertynyt kokemuksia Suomen vaihtojen lisäksi niin Venetsiasta kuin Madridistakin, Sanna Kohonen huomauttaa.

Vuonna 1993 syntynyt Maria Kaisto laajentaa Tammelan kunnantalossa esillä olevan näyttelyn ilmettä piirustusten sektorille.

Samalla teoskokonaisuus saa graafisen ulottuvuuden, jossa osansa kuuluu pelkistävyydellään koskettavalle arvoituksellisuudelle. Esimerkkinä vaikkapa tutkielma, johon Maria Kaisto on sommitellut Sanna Kohosen koiransa Patun kera.

Maria Kaisto on suorittanut Limingan taidekoulun ja opiskelee nykyisin toista vuotta Turun piirustuskouluna arvostettuja perinteitä hankkineessa Turun taideakatemiassa. FL

Kohonen, Kohonen, Kaisto – Kolme sukupolvea Tammelan maisemissa -näyttely on esillä Tammelan kunnantalossa 18.8. asti.

Näkoislehti

26.9.2020

Fingerpori

comic