Lounais-Häme Jokioinen

Kom och tala med oss! – Jokioisten kirjaston språkcaféssa praatataan rohkeasti ruotsia

Jokioislaisilla juttua riittää ruotsiksi niin paljon, että kokoontumisia on jo pitänyt tihentää.
Jokioisten kirjastossa joka toinen viikko kokoontuvassa kielikahvilassa on ollut osallistujia keskimäärin kuudesta kahdeksaan. Bengt Lindqvist, Raija Tahvonen, Eila Miettinen, Merja Myllys, Kaisu Tantarimäki, Tiina Sakkinen, Hannele Ollilainen ja Ulla Lövholm tykkäävät puhua ruotsia ja haluavat pitää kielitaitoa yllä. Tällä viikolla keskustelunaiheena oli ilmastonmuutos. Kuva: Tapio Tuomela
Jokioisten kirjastossa joka toinen viikko kokoontuvassa kielikahvilassa on ollut osallistujia keskimäärin kuudesta kahdeksaan. Bengt Lindqvist, Raija Tahvonen, Eila Miettinen, Merja Myllys, Kaisu Tantarimäki, Tiina Sakkinen, Hannele Ollilainen ja Ulla Lövholm tykkäävät puhua ruotsia ja haluavat pitää kielitaitoa yllä. Tällä viikolla keskustelunaiheena oli ilmastonmuutos. Kuva: Tapio Tuomela

Jokioisten kirjastosta raikaa keskiviikkoillalla iloinen ruotsinkielinen puheensorina.

– Kirjastorakennus on 130 vuotta vanha entinen kansakoulu, jossa opetus oli alkuun ruotsiksi. Ympyrä on ikään kuin sulkeutunut, kirjastonjohtaja Kaisu Eldén hymyilee.

Merja Myllys huomauttaa, että Jokioisten kartanon väki on ollut ruotsinkielistä, ja Hannele Ollilainen lisää, että onhan Jokioisilla ruotsinkielinen nimikin Jockis.

Historian valossa ei siis ole syytä hämmästyä, että kirjastossa vuosi sitten käynnistynyt ruotsinkielinen kielikahvila språkcafé on saavuttanut suursuosion.

– Aluksi kokoonnuimme kerran kuussa, mutta juttua riitti niin paljon, että kokoonnumme nykyisin kahden viikon välein, Ollilainen kertoo.

Pääsyvaatimuksena taito osata esitellä itsensä

Idea kielikahvilasta on Ollilaisen, joka havahtui ruotsin kielen kaipuuseen muutettuaan Helsingistä Jokioisille. Oma kielitaito tuntui heikentyvän, kun ei ollut luontevaa paikkaa, jossa puhua ruotsia.

Kielikahvilassa pyritään pärjäämään ruotsin kielellä.

– Mukaan voi tulla vain kuuntelemaankin, mutta sen verran pitää osata ruotsia, että pystyy esittelemään itsensä, Ollilainen sanoo.

Joka kerralla osallistujat valitsevat aiheen, josta keskustellaan kahvin ja teen juonnin lomassa.

Teemana ovat vardagliga saker eli jokapäiväiset asiat. Ryhmäläiset ovat jutelleet muun muassa joulunvietosta, vaaleista ja lomasuunnitelmista.

Tällä viikolla aiheeksi valikoitui ilmastonmuutos.

Raija Tahvonen ihmettelee ruotsiksi, että narsissit ovat puhjenneet kukkaan Helsingissä, ja Ollilainen iloitsee suotuisten pyöräilykelien jatkumisesta.

– Kaikki me täällä välillä änkytämme, mutta onneksi mukana on myös äidinkieleltään ruotsinkielisiä, joilta voi kysyä, miten jokin asia sanotaan oikeaoppisesti, Ollilainen toteaa.

Kielitaito riittää jo kirjan lukemiseen

Ruotsinkieliselle Bengt Lindqvistille kielikahvila on paikka ylläpitää äidinkieltä.

Kaisu Tantarimäki tuli kielikahvilaan, kun tiedossa oli kuoromatka Ruotsiin. Merja Myllyksen ja Eila Miettisen sukuihin on naitu ruotsinkielisiä.

– Olin huolissani siitä, että kouluruotsi alkaa unohtua, Myllys kertoo.

Kielikahvilassa kehitystä on tapahtunut: rohkeus käyttää kieltä on kasvanut ja englantia lipsahtaa ruotsin kielen sekaan enää harvoin.

– Luen toista ruotsinkielistä kirjaa, enkä tarvitse sanakirjaa apuna, Tiina Sakkinen kertoo.

Osaamista kannattaa ylläpitää

Ollilainen toivoo, että kielikahvilaan tulisi myös nuoria.

– Omaa osaamista kannattaa ylläpitää. Mikä tahansa taito ruostuu, jos ei käytä sitä.

Ruotsista voi olla hyötyä töissä, matkoilla ja vaikka saksan kieltä opiskellessa.

– Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Henkilökohtaisesti minusta tuntuu kornilta, että ruotsalaisten kanssa pitää puhua englantia, Ollilainen toteaa. FL

Seuraava språkcafé Jokioisten kirjastossa, Keskuskatu 27, ke 5.2. klo 17.30–18.45.

Uusimmat

Näkoislehti

9.4.2020

Fingerpori

comic