Lounais-Häme

Kommunistisen puolueen elimet päättävät nyt Kiinan yrityksissä – Länsimaiset yritykset vaikeuksissa

Kiina-asiantuntija ja Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu kertoo, että puolue-elimet tekevät nyt päätöksiä yrityksissä.
Kommunistisen puolueen puolue-elimet länsimaisissa yrityksissä eivät ole enää kumileimasimia, kertoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Kuva: Pekka Rautiainen
Kommunistisen puolueen puolue-elimet länsimaisissa yrityksissä eivät ole enää kumileimasimia, kertoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Kuva: Pekka Rautiainen

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo, että Kiinan talous on muuttunut entistä enemmän valtiojohtoiseksi ja länsimaisten yritysten toiminta on monilla aloilla entisestään vaikeutunut.

– Jos kymmenen vuotta sitten halusi nähdä, mitä Kiinassa tapahtuu, piti mennä Shanghain kaltaiseen kaupunkiin. Nyt on mentävä Pekingiin.

Peking on Kiinan hallinnollinen pääkaupunki, kun taas Shanghai on yksi maan talouden keskuksista. Koivun erikoisalaa on Kiinan talous, josta hän on myös väitellyt tohtoriksi.

– Kiinan kommunistisen puolueen puolue-elimet siellä toimivissa länsimaisissa yrityksissä eivät ole enää kumileimasimia.

– Jos kiinalainen yritys aikoi ostaa esimerkiksi jonkin koneen länsimaiselta yritykseltä, yrityksen johto saattoi päättää siitä. Nyt kun puolue-elin tekee päätöksen, ulkomaisten yritysten kauppa ei ole ainakaan helpottunut.

Monet länsimaalaiset yritykset ovat pettyneet, kun ne ovat aloittaneet tuotannon Kiinassa. Niiden tuotanto sinänsä on sujunut hyvin, mutta Kiinan markkinoille pääsy on ollut vaikeaa.

– Kehitys ei ole ollut häävi verrattuna mahdollisuuksiin, joita Kiinassa olisi ollut.

Koivu arvioi, että Kiinan markkinoille pääsy vaikeutuu entistä enemmän. Yrityksiltä saatetaan vaatia ”kynnysrahana” teknologian siirtoa, jotta ne voisivat osoittaa olevansa verohuojennuksiin oikeutettuja korkean teknologian yrityksiä.

– Nykyisin on tyypillistä, että länsimaisten yritysten edustajat matkustavat Kiinaan tietokone tyhjennettynä. Yritykset epäilevät, että Kiina jossain vaiheessa skannaa koko tietokoneen sisällön.

Kiinan toiminnan takana on valtion strategia, jonka mukaan se tekee itsestään entistä riippumattomamman muista maista tai ulkomaisesta teknologiasta.

– Kiina on investoinut paljon kaivosteollisuuteen ja jopa maatalouteen juuri pönkittääkseen riippumattomuuttaan. Niiden raaka-aineiden, joita sillä ei ole, saannin se pyrkii varmistamaan kansainvälisellä liiketoiminnallaan.

– Ulkomailta Kiina ostaa yrityksiä saadakseen niiden teknologian omaan käyttöönsä.

Koivun mukaan Kiinan talouden nykyinen piirre on, että kotimainen kysyntä kasvaa ja maan riippuvaisuus viennistä pienenee.

– Kiinan talous kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin sen ulkomaankauppa.

Tuuli Koivu uskoo, että Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan ”välirauha” pitää toistaiseksi. Hänen mukaansa presidentti Donald Trump tuskin nostaa tulleja merkittävästi ennen presidentinvaaleja. Ongelmat tulevat kuitenkin jatkossa vastaan, koska kauppasodan takana on sitä suurempia asioita.

– Kauppapolitiikka on yksi sivu geopoliittisessa ja sotilaspoliittisessa valtataistelussa. 15 vuoden kuluttua Yhdysvallat ei ehkä olekaan maailman suurin talous. Suurin talous ei ole länsimainen valtio.

– Yhdysvalloissa on pelko sen johtoaseman menettämisestä.

Kiinassa politiikka ja kulttuuri poikkeavat paljon länsimaista. Siellä oman yhteisön etu menee aina yksilöiden edelle. Kiinassa ei ymmärretä länsimaista ajattelua. Koivun mielestä mekään emme ymmärrä Kiinan ajattelua riittävästi.

– Valtiojohtoinen hallitseminen on Kiinan trendi. Kiina on tehnyt selväksi, että Yhdysvallat ei tule pääsemään käsiksi sen rakenteellisiin asioihin tai vaikuttamaan maan talouspolitiikkaan.

Yhdysvalloissa alimpien ja keskitason tuloluokkien työntekijöiden ansiot ovat kehittyneet pitkään nihkeästi. Koivun mielestä ihmiset uskovat tai ainakin haluavat uskoa, kun Trump nimeää heikon kehityksen syyksi globalisaation ja maahanmuuton.

– Todellinen syy työpaikkojen menetykseen on digitalisaatio ja robotiikka. Kehittyvät maat ovat kuitenkin eniten hyötyneet globalisaatiosta.

Koivu ennakoi uusia suuria vaikeuksia kansainväliseen kauppaan. Kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n toiminta on lamaantunut. Indonesia on juuri riitauttanut EU:n palmuöljylle määräämät tullit. Kiina ja monet muut kehittyvät maat tuskin mukisematta hyväksyvät EU:n suunnittelemia hiilitulleja.

– Suomella ja EU:lla on pitkä lista asioita, jotka eivät toimi. Toisaalta EU on onnistunut viime vuosina solmimaan koko joukon uusia kahdenkeskisiä kauppasopimuksia, muun muassa Japanin kanssa.

Koivu muistuttaa, ettei maailmankauppa ole kuitenkaan mennyt samanlaiseen protektionismiin kuin 1930-luvulla.

– Suunta on kuitenkin ollut sama. Vaikeat ajat ovat tulossa. FL

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic