Lounais-Häme

Korona ajaa psykoterapian video- ja puhelinyhteyksien varaan – Viruksen pelko ja epidemian poikkeusolot lisäävät mielenterveysongelmia myös ennestään oireettomille

Psykoanalyytikko, psykologi Milla Tamminen siirtyi asiakkaidensa kanssa puhelin- ja videoyhteyksien käyttöön, kun koronaepidemia yltyi Suomessa. Kuva: Kimmo Penttinen

Etäyhteydet pelastavat sen, että terapiaa pystytään jatkamaan epidemiasta huolimatta, mikä ei olisi ollut mahdollista aiempina vuosikymmeninä, psykoanalyytikko, psykologi Milla Tamminen sanoo.

– Olisi todella kuormittavaa, jos terapia katkeaisi nyt kokonaan. Muutos olisi valtava etenkin psykoanalyysissä, jossa voidaan tavata neljäkin kertaa viikossa.

Tamminen tapaa asiakkaitaan puhelimen tai videon välityksellä nyt kolmatta viikkoa. Etäyhteyteen siirtyminen on ollut hänen mukaansa ”yllättävänkin helppoa, mutta toisaalta surullista”.

– Hädän hetkellä ihmiset kaipaavat läsnäoloa ja fyysistä läheisyyttä.

Etäyhteys on vaikeaa lapsille

Useimmat psykologit ja psykoterapeutit siirtyvät käyttämään etäyhteyksiä, kertoo Suomen psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.

Myös Kela suosittaa kaikkia kuntoutuspsykoterapiaan Kela-tukea saavia siirtymään etänä järjestettävään terapiaan, mikäli se on mahdollista.

Tähän asti etäyhteyden käyttö psykoterapiassa on ollut yleisempää yksityisellä sektorilla. Terapiaa on järjestetty etäyhteydellä esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi.

Julkisella sektorilla mielenterveyden etä- ja nettipalveluita on kehitetty pitkään esimerkiksi HUS:ssa.

Useissa kunnissa puitteet etäterapiaan joudutaan kuitenkin rakentamaan lähes tyhjästä.

Pienten lasten kohdalla etäyhteyden käyttö voi Ahtolan mukaan olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.

– Etäterapiaan siirtyminen voi olla todella raskasta myös sellaisille henkilöille, jotka ovat ennestään hyvin huonokuntoisia.

Osalle etäterapia voi olla jopa helpompaa

Tutkimusten mukaan etäterapialla saavutetaan lähes yhtä suuret hyödyt kuin läsnäoloterapialla.

Terapiasuuntauksien välillä on kuitenkin eroja.

– Psykoanalyysissä maataan normaalisti sohvalla ilman katsekontaktia analyytikkoon, jotta mieli pääsisi vaeltelemaan mahdollisimman vapaasti. Esimerkiksi videoyhteydessä tämä saattaa kärsiä, psykoanalyytikko Milla Tamminen toteaa.

Ahtolan mukaan osa terapiassa käyvistä kertoo, että heille etäterapiassa puhuminen voi toisaalta olla tavallista vapautuneempaa, kun terapeutti ei ole fyysisesti läsnä tilanteessa.

Tamminen sanoo, että esimerkiksi läheisyyteen liittyviä ongelmia käsitteleville ihmisille etäterapia voi myös auttaa ymmärtämään läheisyyden kysymyksiä, kun etäterapia konkretisoi etäisyyden tunteen.

 

Mihin voi soittaa, jos korona ahdistaa?

Suomen mielenterveysseura Mieli ry tarjoaa puhelimitse keskusteluapua kriisipuhelimessa, johon voi soittaa koronavirukseen tai muihin huolenaiheisiin liittyvissä asioissa.

Suomenkielinen kriisipuhelin on auki ympärivuorokautisesti numerossa 09 2525 011.

Ruotsinkielinen kriisipuhelin päivystää maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 16–20 sekä tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–13: 09 2525 0112

Mielenterveyden keskusliitto ylläpitää mielenterveysneuvontaa puhelinpalvelussa ja chatissa. Yhteyttä voi ottaa sekä koronaepidemian että muiden huolten takia.

Mielenterveysneuvonta palvelee arkisin klo 10–15 numerossa 020 391 920.

Maksuton vertaistukipuhelin on avoinna arkipäivisin 10–15 numerossa 0800 177 599.

Chat-neuvonta on avoinna verkossa maanantaista torstaihin välillä klo 12–18.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic