Lounais-Häme

Korona voi repäistä kuntien kulttuuritarjontaan isot erot – "Festivaalien peruuntuminen tekee näkyväksi, miten iso taloudellinen merkitys kulttuurilla on"

Taiteentekijöitä on tuettu nopeilla apurahoilla ja ohjelmahauilla, kun koronaepidemia vei heiltä työn ja toimeentulon. Taiteen edistämiskeskuksen johtajan Paula Tuovisen mukaan poikkeusolot ovat tehneet näkyväksi kulttuuriammattilaisten heikon työttömyysturvan sekä kulttuurin taloudelliset vaikutukset.
Nykytaideorganisaatio Publicsin ohjelmapäällikkö Eliisa Suvanto ja johtaja Paul O'Neill eivät voi nyt avata tapahtumatilansa ovia. Silti työ kansainvälisten kulttuuriyhteyksien ylläpitämiseksi jatkuu. Kuva: Arttu Laitala
Nykytaideorganisaatio Publicsin ohjelmapäällikkö Eliisa Suvanto ja johtaja Paul O'Neill eivät voi nyt avata tapahtumatilansa ovia. Silti työ kansainvälisten kulttuuriyhteyksien ylläpitämiseksi jatkuu. Kuva: Arttu Laitala

Kun kirjastot ja museot ovat olleet pitkään kiinni ja kesätapahtumat peruttu, osa kuntien kulttuurityöntekijöistä on jo lomautettu. Kuinka kulttuurin käy koronakriisin aikana ja ennen kaikkea: mitä kulttuurista on jäljellä sitten, kun yhteiskunta joskus palaa normaalioloihin?

Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee muistuttaa, että ihmiset tarvitsevat elämäänsä sisältöä, viihdettä, kulttuuria ja taidetta poikkeusoloissa enemmän kuin koskaan.

– On tärkeää, että taiteilijoita tuetaan ja että kulttuuria pidetään hengissä. Tarvitsemme kulttuuria vielä koronan jälkeenkin, hän sanoo.

Ikkunan takana on teatteri ja muita hyviä ideoita

Kuntaliitto on julkaissut yhdessä alan järjestöjen kanssa listan, jossa on esimerkkejä tavoista, joilla kunnat voivat tukea taiteilijoita ja ylläpitää kulttuuritarjontaa poikkeusaikoina.

Listalla on muun maussa erilaisia ohjelmanumeroita ja digitaalisia alustoja, joita kulttuurilaitokset ovat kehitelleet kuntalaisten iloksi. Yksi on ikkunateatteri, jolla pantomiimiesityksiä on viety vanhustentalon pihamaalle, toinen kaupunginteatterin ylläpitämä digitaalinen estradi, jossa taiteentekijät ja yksittäiset artistit voivat jakaa esityksiään.

Johanna Selkeen mukaan kunnat ovat ottaneet notkeasti käyttöön erilaisia digitaalisia sovelluksia kulttuuripalveluiden tuottamiseksi.

Monet kunnat ovat myös jättäneet perimättä takaisin esimerkiksi avustuksia, joiden käyttötarkoitus on muuttunut tai hävinnyt koronakriisin takia. Joissakin kunnissa kulttuuripalveluiden työntekijöitä on lomautusten sijasta siirretty muihin sopiviin tehtäviin kriisin hoidossa.

– Kunnissa on ilahduttavasti yritystä tukea kulttuuria, hän sanoo.

Taidetta tarvitaan myös koronan jälkeen

Selkee painottaa, että taide ja kulttuuri ovat myös muuta kuin ajanvietettä. Taiteen avulla voi parantaa haavoja. Hän toivoo, että vielä koronakriisin jälkeenkin taide osattaisiin ottaa työkaluksi esimerkiksi lastensuojelun työssä.

Todellisuus saattaa kuitenkin olla toiveita synkempi. Koronakriisin takia kuntataloudessa on jo lähes kahden miljardin euron vajaus. Kun säästöjä on pakko etsiä, kulttuuri saattaa joutua muiden alojen sijaiskärsijäksi.

– Jo nyt erot kuntien kulttuuritarjonnassa ja resursseissa ovat suuret. Pelkäänpä, että erot kasvavat entisestään, hän sanoo.

Helsinkiläisessä taide- ja tapahtumatila Publicsissa on laaja kirjasto. Johtaja Paul O'Neill ja ohjelmapäällikkö Eliisa Suvanto haluavat tuoda kansainvälisyyttä suomalaiseen kulttuurielämään. Kuva: Arttu Laitala
Helsinkiläisessä taide- ja tapahtumatila Publicsissa on laaja kirjasto. Johtaja Paul O’Neill ja ohjelmapäällikkö Eliisa Suvanto haluavat tuoda kansainvälisyyttä suomalaiseen kulttuurielämään. Kuva: Arttu Laitala

Nopeilla apurahoilla saatiin ensiapua kulttuurin tekijöille

Taidetta ja kulttuuria on tänä keväänä tuettu nopeilla apurahoilla ja ohjelmahauilla. Osa on ollut puhdasta hätäapua, osa taas tarkoitettu esimerkiksi digitaalisiin kokeiluihin ja uusien työskentelytapojen ideoimiseen poikkeustilanteessa.

Esimerkiksi Taiteen edistämiskeskus (Taike) jakoi yhteensä 1,6 miljoonaa euroa taiteen ja kulttuurialan ammattilaisille 3 000 euron apurahoina. Rahoitus oli kerätty nopeana yhteisponnistuksena säätiöiltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Taikelta.

Taiken johtajan Paula Tuovisen mukaan korona-apurahat ovat lähinnä ensiapua. Epätyypillisissä työsuhteissa ja freelancereina työskentelevien taiteilijoiden tilanne on ahdistava, kun työtilaisuudet ja samalla tulot katkesivat kuin seinään, eikä toimeentulosta ole varmuutta.

– Ja mitä pitempään tilanne jatkuu, sitä ahdistavammaksi se muuttuu, Tuovinen sanoo.

Poikkeustilanne onkin hänen mielestään nostanut esille taiteilijoiden työn luonteen sekä työttömyysturvan puutteet. Taidetarjonnan yhtäkkinen lopahtaminen on konkreettisesti osoittanut myös sen, mitä meiltä puuttuu, jos kulttuuri puuttuu.

– Festivaalien ja kulttuuritapahtumien peruuntuminen tekee päättäjille näkyväksi sen, miten iso taloudellinenkin merkitys kulttuurilla on, hän sanoo.

Esimerkiksi kesäfestivaalien peruuntuminen on ravintoloille, hotelleille ja ehkäpä jopa koko seutukunnalle taloudellinen takaisku. Taksit eivät saa kyytejä, kun ihmiset eivät käy konserteissa eivätkä teattereissa puhumattakaan siitä, minkälaisen henkisen tyhjiön toimeliaisuuden loppuminen jättää paikkakunnille.

Talousvaikutukset iskivät erityisesti musiikkiin

Erityisen rajusti poikkeustilanne ravistelee elävää musiikkia. Musiikkialan järjestöt ovat vaatineet, että heinäkuun loppuun asti jatkuva konserttien ja muiden yli 500 hengen yleisötilaisuuksien järjestämiskielto pitäisi rinnastaa ravintoloiden sulkemiseen. Valtion pitäisi kompensoida menetystä tapahtumajärjestäjille samaan tapaan kuin ravintoloille.

Kesän tapahtumien laajamittainen peruminen voisi Music Finlandin mukaan johtaa pahimmillaan jopa 150 miljoonan euron tulonmenetyksiin. Se vastaa noin neljännestä Suomen musiikkialan arvosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi lisätalousarviossaan huhtikuun lopussa taide- ja kulttuurilaitoksille yhteensä noin 40 miljoonan euroa koronaviruskriisistä selviämiseen. Samalla jaetaan Taiteen edistämiskeskuksen kautta myös toinen kierros 3 000 euron korona-apurahoja yksityisille taiteilijoille.

Kansainväliset hankkeet jatkuvat vaikka rajat suljettiin

Kansainvälisiä kulttuurihankkeita rahoittavat Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit, joita on 17 maassa eri puolilla maailmaa. Ne avasivat kevättalvella nopeasti kansainvälisen Together Alone -ohjelmahaun, jolla tuetaan taiteilijoita, joilta covid-19-pandemia vei yhtäkkiä työtilaisuudet ja tulot.

Noin 1 500–5 000 euron työskentelyrahoja haki kahdella ensimmäisellä hakukierroksella lähes 300 taiteilijaryhmää muun muassa performanssin, tanssin, kuvataiteen ja musiikin aloilta. Hankkeessa tuetaan erityisesti projekteja, jotka kannustavat laajaan kansainväliseen yhteistyöhön.

– On tärkeää, etteivät taiteen kansainväliset verkostot katkea, vaikka fyysisiä kohtaamisia on rajoitettava, sanoo Suomen Benelux-instituutin johtaja Kati Laakso.

Yksi hankkeista on helsinkiläisen Publics-nykytaideyhteisön ja Rotterdamissa toimivan Shimmer-gallerian yhteiset kuunteluhetket.

– Kutsumme kirjailijoita ja ajattelijoita Suomesta, Hollannista ja eri puolilta maailmaa lukemaan ääneen. Pyydämme heitä tekemään kotonaan videoita. Tallenteista rakentuu videoklippien arkisto, joka on yhtä aikaa intiimi ja julkinen, kertovat Publicsin johtaja Paul O’Neill ja ohjelmapäällikkö Eliisa Suvanto.

Projekti on osa Publicsin ohjelmaa, jonka kautta se tukee muita pieniä toimijoita.

O’Neill on huolissaan, että epidemian jatkuessa kansainvälinen vuoropuhelu supistuu. Hän huomauttaa, että sosiaalisen eristäytymisen aikana ”uusi normaali” alkaa helposti sallia itsekkyyttä ja oman edun tavoittelua, jota ei normaalisti hyväksyttäisi.

– On hyvä tajuta, että emme ole yksin, vaan kaikki samassa veneessä, hän sanoo.

Lukuvideoita alkaa ilmestyä joka toinen perjantai osoitteeseen: www.shimmershimmer.org/across-the-way-with

Näin kunnat pitävät kulttuuria vireillä

Seuraavassa on esimerkkejä tavoista, joilla kunnat ovat tukeneet kulttuuria koronakriisin aikana tai kehittäneet vaihtoehtoisia tapoja järjestää kulttuuria.

Teatteriesityksiä, näyttelyitä ja muita kulttuuripalveluita on siirretty digitaalisille alustoille ja välitetty koteihin sekä esimerkiksi hoitolaitoksiin.

Kulttuurisisältöjä voi tilata ammattitaiteilijoilta myös poikkeusaikoina. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki kustansi eristyksissä oleville vanhuksille ”ikkunateatteriesityksen” pihalla. Uusikaupunki tuotti paikallisten muusikoiden konsertin striimattuna.

Seinäjoella taiteilijat tuottivat etäopetusmateriaalia kouluille.

Kulttuurialan vuokralaisilta ei peritä vuokria esimerkiksi Helsingin Kaapelitehtaalla.

Jo myönnettyjä avustuksia ei peritä takaisin, vaikka niiden käyttötarkoitus muuttuu.

Lähde: Kuntaliitto

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic