Lounais-Häme

“Koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa harrastaa liikuntaa” – Keski-ikäisenäkin aloitettu liikunta laskee sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä

Vaikka hiihdon tai muun liikunnan harrastamisen aloittaisi vasta keski-iässä, silläkin on terveydelle myönteisiä vaikutuksia. Kuva: Riku Hasari
Vaikka hiihdon tai muun liikunnan harrastamisen aloittaisi vasta keski-iässä, silläkin on terveydelle myönteisiä vaikutuksia. Kuva: Riku Hasari

Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan myös keski-iässä aloitettu liikunta alentaa sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä vanhemmalla iällä lähes yhtä tehokkaasti kuin liikunnallisuus nuoruudesta saakka.

Terveystalon kardiologi, lääketieteen tohtori Kristian Paavonen on yllättynyt tutkimuksen tuloksista.

– Läpi elämänsä yli kaksi tuntia viikossa liikuntaa harrastaneilla sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden todennäköisyys on 34–42 prosenttia matalampi verrattuna liikuntaa harrastamattomiin. Yllättäen myös yli 40-vuotiaana liikunnan aloittaneilla sydän- ja verisuonitaudeista aiheutuneen kuoleman vaara oli verrokkiryhmää 43 prosenttia matalampi. Sen sijaan nuorella iällä harrastettu liikunta ei suojellut enää varttuneemmalla iällä, jos liikunta oli lopetettu. Tulosten perusteella voi todeta, että koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa harrastaa liikuntaa, ja jos on aloittanut liikunnan nuorena, kannattaa sitä jatkaa vanhempana, Paavonen toteaa.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Medical Associatonissa maaliskuun 2019 alussa.

Suomalaiset liikuntasuositukset ovat yhteneväisiä yhdysvaltalaisten kanssa. Niiden mukaan riittävä määrä liikuntaa viikossa on kaksi ja puoli tuntia reipasta kestävyysliikuntaa, kuten kävelyä tai muuta hyötyliikuntaa tai tunti ja vartti rasittavaa liikuntaa, kuten juoksua. Lisäksi suositellaan vähintään kaksi kertaa viikossa lihasvoimaa ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa.

– Terveydenhuollon kustannukset olisivat paljon pienemmät, jos ihmiset noudattaisivat tiedossa olevia elämäntapaohjeita ja liikkuisivat riittävästi. Liikunta ei siis vain parantaisi elämänlaatua, vaan liikunnan tuoma terveys tulisi sekä yksilölle että yhteiskunnalle edullisemmaksi. UKK-instituutti arvioi, että liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat 3,2–7,5 miljardia vuodessa, Paavonen kertoo. FL

Uusimmat