Lounais-Häme

Kosket kuntoon Tammelan taimenjoilla

Kaivinkone rakentaa tällä viikolla Ilmetynjoen ja Teuronjoen taimenille koskialueille kutu- ja poikasalueita paikalle tuodusta kutusorasta ja kivistä. Kauha kampeaa lisäksi kiviä myös joen pohjasta ja penkoista.

-Pyrimme palauttamaan peratut kosket mahdollisimmat lähelle alkuperäistä, sanoo työnjohtaja, Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Ranta.

Jokikunnostukset urakoi Kuopion Teho-Louhinta, jolle koskien ennallistaminen on tuttua.

Lisäksi Ilmetynjoen kaksi koskea kunnostettiin talkoovoimin jo viime syksynä. Mukana oli Hamkin kestävän kehityksen oppilaita.

 

Poikasalueiden kunnostus tapahtuu purkamalla koskialueiden korkeita ja liian jyrkkiä reunakivikoita, jolloin reunat loiventuvat ja tarjoavat taimenenpoikasille kivikon suojaa eri vedenkorkeuksilla.

Erikokoisten kivien kivikoista muodostuu onkaloverkosto, joka sopii sekä taimenenpoikasten että niiden saaliseläinten suojapaikaksi.

Kaloille on hyväksi tehdä koskista mahdollisimman monimuotoisia erilaisilla kivikoilla, syvyyksillä ja virtauksilla. Taimenet kaipaavat koskiin levähdyspaikoiksi suuria kiviä ja kutualueiksi soraikkoja, joissa on siellä täällä pintakiviä.

Talvehtimista varten tarvitaan syvänteitä.

 

Kunnostukset toteuttaa Tammelan kalastusalue. Hämeen kalatalouskeskus on laatinut Tammelan kalastusalueen toimeksiannosta Ilmetynjoen ja Teuronjoen kalataloudelliset kunnostussuunnitelmat.

Kunnostuksen vaikutuksia tutkitaan ensi vuonna kalakantakartoituksella.

Kunnostamisen hyöty saattaa olla nähtävissä jo ensi syksynä koekalastuksessa tai sitten viiden vuoden sisällä. Sääolotkin ratkaisevat poikastuotannossa paljon.

-Tämä on pitkällistä hommaa. Luonto ei korjaudu kovin nopeasti, Ranta sanoo.

 

Tammelan kalastusalueen isännöitsijä Hannu Numminen toteaa, että taimenkanta on Ilmetynjoella vahvempi, mutta niitä tapaa myös Teuronjoelta, jonne taimenia on kolmena keväänä istutettu mäti-istutuksena.

Ilmetynjoen kunnostuksen kustannuslaskelma on noin 17 600 euroa ja Teuronjoen 11 700 euroa. Ely-keskukselta on tulossa kustannuksista leijonanosa. Tammelan kalastusalue ja Lunkaan ja Teuron osakaskunnat kantavat kortensa kekoon.

 

Ilmetynjoki on aikanaan perattu pääosin uittoa varten ja Teuronjoki lähinnä peltoalueiden kuivatusta varten. Joet ovatkin virranneet sittemmin rännimäisinä. Jokien koskipaikoissa ei ole ollut riittävästi suojaa taimenen pienimmille poikasikäluokille, mikä on heikentänyt lohikalojen lisääntymistä.

Teuronjoen ja Ilmetynjoen taimenet eivät ole kalastettavissa. Osakaskunnat voivat Nummisen mukaan harkita kalastusasiaa jatkossa.

Jokien kunnostus ei puutu nykyisiin patoihin.

Tehtävä kunnostus ei estä melontaa korkean veden aikaan. FL

 

Taimenia Tammelassa
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tuore selvitys arvioi, että Kokemäenjoen vesistöalueen taimenkannat ovat edelleen heikkoja.Taimenkannat eivät ole vielä elpyneet. Laji on uhanalainen ja sen kalastusta on rajoitettu.Virtavesien taimenkantoja voidaan silti pitää monimuotoisina.Lounais-Hämeen virtavesistä taimenkantoja esiintyy selvityksen mukaan vain Tammelan Ilmetynjoessa ja Teuronjoessa.Teuronjoen kalastoon kuuluvat taimenen lisäksi mm. ahven, hauki, kivisimppu ja kivennuoliainen. Ilmetynjoessa on näiden lisäksi särkeä ja puronieriää. Puronieriä on tosin kilpailijalaji taimenelle.Ilmetynjoen ravinnetasot ovat joen yläosalla melko korkeita. Korkea rautapitoisuus saattaa heikentää taimenen mädin kuoriutumista. Vedenlaatua kuitenkin parantaa jokeen matkan varrelta purkautuva pohjavesi.Teuronjoen veden laatu on heikohko. Ongelmina ovat veden happamuus ja korkea rautapitoisuus. Teuronjoestakin on kuitenkin tavattu luonnossa lisääntyneitä taimenia.

Uusimmat