Lounais-Häme

Kotihoidossa on saavutettu kriittinen piste: Lounais-Hämeessä hoitajat jaksavat kuitenkin keskimääräistä paremmin

Suomen lähi- ja perushoitajien liiton (SuPer) julkaisema selvitys kotihoidon tilasta oli karua luettavaa. Työntekijät ovat uupuneita eikä asiakaskäynneille riitä aikaa. Työn kuormittavuuden vuoksi peräti kolme neljäsosaa työntekijöistä on harkinnut alan vaihtoa. Tämä siis alalla, jossa henkilöstöä tarvitaan kaiken aikaa lisää, jos kotihoidon taso halutaan säilyttää edes ennallaan.

Kyselyn tulokset eivät yllättäneet Merja Koivulaa ja Rauni Vähä-Pietilää. Koivula on kotihoidon aluevastaava Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä (FSHKY), Vähä-Pietilä FSHKY:n kotihoidossa työskentelevä perushoitaja ja samalla luottamusmies sekä työsuojeluvaltuutettu.

-Suuntaus on ollut huonompaan pidemmän aikaa, ja seurausta siitä, että kotihoidossa on yhä enemmän ja yhä huonokuntoisempia asiakkaita. Työntekijöiden määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa, Vähä-Pietilä tiivistää ongelmien ytimen.

 

Samaan hengenvetoon Koivula ja Vähä-Pietilä toteavat, että Forssan seudulla tilanne on ainakin toistaiseksi parempi: työntekijöiden rekrytoinnissa ei ole ongelmia ja sijaisia on yleensä saatavilla.

Keskimääräistä paremmasta työssäjaksamisesta kertoo myös vastikään tehty Työterveyslaitoksen kysely.

-Kuormitus näkyy, mutta jos vertaamme tilannettamme suuriin kaupunkeihin tai Kanta-Hämeen sisällä Hämeenlinnaan ja Riihimäkeen, työntekijämme jaksavat paremmin, Koivula ja Vähä-Pietilä kertovat.

Forssan seudun tulokset poikkesivat muista alueista, sillä työn kuormittavuutta ei koettu täällä ongelmista suurimmaksi. Ongelmien kärjessä olivat liukkaus ja turvattomuuden tunne yövuoroissa kohteelta kohteelle liikuttaessa.

-Yleistrendi on se, että kotihoidon työntekijät ovat tiukimmilla suurissa keskuksissa. Siellä asiakasmäärät ovat kasvaneet voimakkaammin ja työntekijöiden rekrytointi vaikeampaa. Meillä on enemmän aikaa reagoida muutokseen, Koivula kertoo.

Liian auvoista kuvaa kotihoidon tilanteesta Koivula ja Vähä-Pietilä eivät kuitenkaan halua antaa. Työ on muuttunut ja muuttuu kaiken aikaa. Samalla kiire on kasvanut ja sitä mukaa myös työntekijöiden riittämättömyyden tunne sekä uupumus.

-Päivä- ja iltavuorossa kotikäyntejä on keskimäärin 15 työvuoroa kohti ja aikaa asiakasta kohti yleisimmin 15 minuuttia. Jos on poissaoloja ja sijaisten saannissa ongelmia, asiakasajat eivät toteudu kuten kuuluisi. Silloin ehditään tehdä vain välttämättömin, mutta psyykkinen puoli jää vähiin. Ei ole aikaa keskustella, Vähä-Pietilä tiivistää.

Kiireen lisääntyminen näkyy uupumisena, mistä tulee yhteydenottoja aikaisempaa enemmän.

-Aika ajoin hoitajat kertovat, että tilanne on lähes sietämätön. Erityisen vaikea vaihe oli keväällä sairauslomien aikana. Sijaisia ei riittänyt ja työntekijät joutuivat tekemään paljon tuplavuoroja, Koivula mainitsee.

 

Työ kotihoidossa on muuttunut valtaisasti. Kun Vähä-Pietilä 35 vuotta sitten aloitteli työuraansa, kotihoito teki ruokaa, lämmitti saunan kylvetystä varten ja ehti jutustella käynnin aikana yhtä sun toista.

Työ on muuttunut vahvasti hoidolliseksi ja osin muutos on saatu aikaan järkevästi ja kustannustehokkaasti tukipalveluiden avulla. Ruoan kotiinkuljetuksesta vastaa ateriapalvelut, kylvetyspalvelut hoituvat varsin usein yhteissaunoissa, siivousta ei enää tehdä ja päivätoimintaryhmät korvaavat vähiin käynyttä seurusteluaikaa.

Nyt ollaan kuitenkin pisteessä, jossa kotihoidon aikatauluja ei voida enää kiristää. Vähä-Pietilä pitää vähimmäistavoitteena, että työntekijämäärä kasvaa jatkossa asiakasmäärän suhteessa tai jopa vahvemmin.

-Asiakkaamme ovat yhä huonokuntoisempia. Liian usein oven sulkemisen jälkeen mielessä kaihertaa, miten oven takana pärjätään seuraavaan käyntikertaan saakka.

-Toiveemme on, että meillä olisi riittävästi aikaa asiakkaalle. Se on paitsi asiakkaan myös hoitajan etu, Koivula lisää.

 

Miten FSHKY:ssä pidetään huolta kotihoidon työntekijöiden jaksamisesta ja miten heitä kuullaan?

Koivula kertoo, että työntekijät pääsevät mukaan työvuorosuunnitteluun ja määräaikaisesti tarjotaan mahdollisuutta lyhennettyyn, kolmen vapaapäivän työviikkoon.

-Kotihoidon työntekijöillä on vahva rooli myös silloin, kun keskustelemme asiakkaiden hoitosuhteesta. Työntekijöitä kuunnellaan, jos he kokevat, että asiakas ei enää pärjää kotona. Forssan seudulla pääsee onneksi vielä suhteellisen nopeasti ympärivuorokautisen hoidon piiriin. FL

 

SuPerin selvitys
Suomen lähi- ja perushoitajien liitto SuPer julkisti maaliskuun lopulla selvityksen kotihoidon tilasta. Kyselyyn vastasi 3 005 kotihoidossa työskentelevää. Edellinen kysely työntekijöille tehtiin vuonna 2013. Vertailun perusteella työn kuormittavuus on kasvanut edelleen ja työntekijät ovat entistä huolestuneempia omasta jaksamisestaan ja asiakkaiden selviämisestä kotonaan.Vastaajista lähes 90 prosenttia kokee työmääränsä lisääntyneen viimeisten kolmen vuoden aikana. Tämä johtuu pääsääntöisesti siitä, että asiakkaat ovat huonokuntoisempia, henkilökunnan poissaoloja ei paikata sijaisilla ja työntekijöiden sairauslomat ovat lisääntyneet. Noin 80 prosenttia vastaajista kertoo työn henkisen rasittavuuden lisääntyneen selvästi viimeisten kolmen vuoden aikana.Vuoden 2015 selvityksessä 54 % oli varmoja, että pystyvät työskentelemään terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Nyt vastaava osuus on 42 %.75 %vastaajista on harkinnut alan vaihtoa. Jatkuvasti alan vaihtoa harkitsevien osuus on noussut 2015 selvitykseen verrattuna kuudella prosenttiyksiköllä.Vastauksissa kuvastuu halu toteuttaa hyvää kotihoitoa asiakkaiden parhaaksi. Asiakkaat koetaan tärkeimpänä työssäjaksamisen voimavarana. Vastaajat tuovat esille, että he saattavat olla asiakkaan odotetuin ja ainoa kontakti päivän aikana. Juuri siksi heistä tuntuu pahalta, etteivät he ehdi aidosti jäädä kuuntelemaan asiakasta.

Fingerpori

comic

Uusimmat