Lounais-Häme

Kotiseuturakkaus soi Somerolla

 

Kaksi vuotta sitten harrastajamuusikko Kauko Nummila ehdotti ystävälleen Pasi Hammarénille yhteisen levyn tekoa. Levy äänitettiin Matti Lehtosen navettastudiolla ja myynti on hoidettu omin voimin.

Pasi on vuosien varrella säveltänyt ja sanoittanut useita kappaleita, tangoja, humppia ja huumoriralleja. Kaukokin laittoi luovan panoksensa peliin ja rustasi pari laulua levylle. Molempien tuotoksia yhdistää innokas kotiseudun ylistys.

Ystävyys alkoi jo lapsena, kun somerniemeläinen Pasi oli pelaamassa jääkiekkoa Kaukon koululla Kiikalan Uudessa-Hirvelässä.

Pasi kertoo huitaisseensa mailalla Kaukon hampaan poikki. Kauko tosin muistaa sen olleen jo valmiiksi katki.

Joka tapauksessa, erikoiseen ystävyyteen on kuulunut ihmeellisiä vaiheita, eikä levyprojekti siinä muodosta poikkeusta. Myyntipuoli on ollut Pasin heiniä ja rojaltit ovat joskus jääneet tilittämättä.

-Kauko on katkera, väittää että olen kaksituhatta velkaa, Pasi kertoo huolestuneena.

Kauko on välillä ollut pimennossa, mutta myöntää levymenekin olleen täysin aktiivisen bisneskumppanin ansiota. Ja ovathan levyn suurimmat hitit, kuten legendaarinen Pyntätä tällätä Pasin käsialaa.

Kappale syntyi vuosia sitten Teeriharjun tanssilavalla, jossa Kauko esitteli uutta daamiaan. Hän palkkasi Pasin säveltämään laulun korealle naiselle, mutta kyseisen kappaleen kuultuaan tämä otti hatkat.

Pasin musikaalisuus tuli ilmi jo lapsena ja Kauko muistaakin nähneensä ystävänsä laulamassa tuolloin televisiossa. Pasin Spedevisio-ohjelmassa laulamaa kappaletta hän ei muista, mutta eräs yksityiskohta jäi mieleen.

-Spede nosti sen tuolille, kun se oli niin lyhkänen, Kauko muistelee.

Pasi Hammarén esiintyi Pikku-Pasi nimisenä laulajana 1960-luvun lopulla. Aikuisiällä hän palaili lavoille rumpalina, mutta nykyään lähes kuusikymppisen iskiasvaiva estää rummuttelun.

Pasi ja Kauko -kokoonpanossa molemmat laulavat, tosin eri oktaaveilta, kuten Jouko ja Kosti. Pasi hoitaa ylärekisterin ja lisäksi säestää kitaralla tarpeen mukaan.

Muutama vuosi sitten Kauko ja Pasi vetäisivät Somero-tangon Satumaa-päivän päälavalla. Video keikasta on kerännyt jo yli 3500 katselukertaa netissä.

Esiintyminen oli myös hyvä lähtölaukaus äänitteen julkaisulle. Sen suosio ei osoita kahden vuoden jälkeenkään hiipumisen merkkejä.

Pasin ja Kaukon mainosmaisilla kotiseutuhumpilla on esikuva. Vuonna 1982 Rauli Somerjoki levytti Bussi Somerolle -kappaleen, jonka Raul Reimanin tekemissä sanoissa jo tuolloin laulettiin Pentti Nikulasta ja Veikko Holttisesta.

Someron ”uuden Baddingin”, Henrik Illikaisen Tiisu-yhtyeen vastajulkistetulla levyllä käsitellään jälleen pikkukaupunkielämää henkilöiden ja paikallisten ominaispiirteiden kautta.

Näyttävä levynjulkistamiskeikka Somerolla sisälsi yllätyksen Pasi Hammarénille, joka aikanaan soitti rumpuja Illikaisen äidin Eija Kourimon orkesterissa.

Tiisun Bussi täältä pois -kappale on käänteinen versio esikuvastaan. Nostalgisen kaihon sijaan se suomii raadollisella suoruudella Illikaisen synnyinkaupungin tunnelmia.

Osansa saavat homekoulut ja sikatalous, mutta on kappaleessa omistettu puoli säkeistöä myös Pikku-Irwinille, eli Pasi Hammarénille:

”Täält on kotoisin Pikku-Irwin, nykyään hän on kai Iso-Irwin. Hän aina pummii, että oisko heittää vitosta.”

Pasi Hammarénin asunnon seinällä roikkuu vanha keikkajuliste, jossa hän hymyilee nuorena poikana orkesterinsa keskellä. Ajasta on hyviä muistoja, mutta ura olisi voinut kehittyä pidemmällekin.

Vuonna 1967 Hammarénin kotilavalle Ämyrille tuli esiintymään Irwin Goodman, ja Pasi innostui imitoimaan uutta idoliaan. Forssalainen Jorma Ruhannon orkesteri löysi uuden kyvyn ja otti pojan solistikseen.

Pasista tuli suosittu esiintyjä ja keikkatahti oli kesäisin kova. Urjalassa Pasi esiintyi samalla keikalla Simo Salmisen kanssa. Tämä järjesti Spedevision esiintymisen.

Myös Toivo Kärki kiinnostui Pikku-Pasista ja kutsui tämän koe-esiintymiseen. Sen jälkeen ladun piti olla auki, mutta toisin kävi. Pasilla on teoria, miksi.

-Irwin ei tykännyt musta, kun lauloin sen lauluja.

Pasi muistaa allekirjoittaneensa levytyssopimuksen, jota ei koskaan pantu täytäntöön. Sen hän arvelee johtuneen tarpeesta suojella alkuperäistä artistia imitaattoriltaan.

Vexi Salmen oli määrä tehdä Pasille omakin kappale. Jotain kesympää kuin Irwinin repertuaari, muttei lastenlauluakaan. Salmi muistaa Pasin hämärästi, mutta kiistää vilunkipelin.

-Ei meillä mitään Pikku-Pasia vastaan ollut, kyllä esiintyjiä maailmaan sopii, Salmi kommentoi puhelimitse.

Hän lähettää Pasille terveisiä. Pasi pitää kiinni omasta puolestaan tarinaa.

-Kyllä se oli Vexi Salmi kun pelasi sellaista peliä, ne yhdessä. Kärki nyt ainakin.

Vexi Salmi kertoo Toivo Kärjen olleen suora mies, joka ei kieroillut.

Pasin ja levy-yhtiön välillä oli muitakin toimijoita, jotka ovat saattaneet vääristellä asioita. Muistikuvatkin voivat puolen vuosisadan aikana elää omaa elämäänsä.

Joka tapauksessa, Pikku-Pasin ura päättyi varsinaisesti siihen, kun orkesterinjohtaja Jorma Ruhanto yllättäen kuoli diabetekseen. Uutta, luotettavaa yhteistyökumppania ei enää löytynyt.

Pasi Hammarénin leikekirja sisältää mielenkiintoisia lehtiartikkeleita lyhyeksi jääneen lapsitähtiuran varrelta. Apu vuodelta 1969 maalaa kuvaa hurjasta suosiosta ja tyttöjoukoista.

’’Poikaa varten on orkesterikorokkeelle nostettava tuoli, sillä yleisö ryntää heti lavan reunalle ja taaemmaksi työnnetyt eivät muuten näkisi vilaustakaan pikkumiehestä. ’’

Samassa artikkelissa Jorma Ruhanto kertoo: ’’Me emme koskaan mainosta poikaa Irwininä. Laitamme mainoksiin vain Pikku-Pasi, mutta se vetää väkeä kuin magneetti.’’

Hämmentynyt Pikku-Pasi itse kommentoi: ’’Kerran eräs tyttö haki minua tanssimaan! En kehdannut kieltää, mutta kyllä se oli noloa.’’

Irwin Goodmania imitoinut pikkupoika herätti suurta hilpeyttä tanssilavakansassa. Ennen televisioiden yleistymistä tanssien ohessa nähtiin kaikenlaista viihdettä, Pasi oli yksi tällainen numero.

Hänet kuitenkin otettiin tosissaan laulajana ja Pasi sai lisänimen Pikku-Irwin. Hän sai kirjoittaa nimikirjoituksia kuin suuri tähti ikään.

Kaikkia tyyli ei miellyttänyt ja esiintymisiä jouduttiin joskus perumaan valitusten vuoksi. Spedevisiossa esitetty kalteritango sai niin kovat palautteet, että toista samalla kertaa nauhoitettua laulua ei koskaan esitetty.

Pasin isä Aimo Hammarén muistutti tuolloin lehtihaastattelussa lakipykälästä, jossa sanotaan: lapsi älköön esiintykö kiertävänä laulajana.

Tosin sallivasti lisäsi perään: ’’Kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan’’

 

Uusimmat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic