Lounais-Häme Lounais-Häme

Kotiseututyö ei rajoitu museoihin ja kyläkirjoihin – Lounais-Hämeessä kotiseudulle tehdään kunniaa tuoreilla tavoilla

Lounais-Hämeessä on vahvat perinteet kotiseututyöstä. Kotiseutuylpeyden ja -rakkauden ilmaiseminen ei kuitenkaan rajoitu kotiseutumuseoihin ja kyläkirjoihin, vaan saa myös uusia muotoja.
Tapsa Tuovisen ideoiman Forssa-paidan tarkoitus on lisätä kaupungin näkyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Tapsa Tuovisen ideoiman Forssa-paidan tarkoitus on lisätä kaupungin näkyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kotiseututyö on paikallisen viihtymisen luomista, oman kotiseudun elävöittämistä ja kehittämistä sekä sen omaleimaisuuden vaalimista.

Kotiseututyön aate sai Suomessa alkunsa 1800-luvun loppupuolella. Tuolloin kotiseututyö oli hyvin kokonaisvaltaista, ja sen alle mahtuivat sopuisasti niin luonnonsuojelu, paikallisen murteen vaaliminen kuin kulttuuriperintökin.

Taustalla oli ajatus siitä, että maamme kulttuurinen perintö kuuluu kaikille, Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo kertoo.

Näkyvimmät ja perinteisimmät tavat tehdä kotiseututyötä ovat luultavasti kotiseutumuseot ja erilaiset kotiseutujulkaisut, kuten kotiseutulehdet ja kyläkirjat. Vanhatalon mukaan ne voivat vielä 2020-luvullakin hyvin.

– Kotiseutumuseot ovat saaneet osansa museobuumista. Se kertoo suomalaisten kiinnostuksesta kotiseutua ja Suomen historiaa kohtaan.

Kotiseutu- ja paikallismuseoita on noin tuhat ympäri Suomen, ja ne ovat kirjastojen jälkeen Suomen alueellisesti kattavin kulttuuripalveluverkosto.

Viime vuosina kotiseututyössä on Vanhatalon mukaan korostunut paikallisten tapahtumien merkitys.

– Digitaalisissa medioissa kotiseutuhenki taas näkyy esimerkiksi Facebookin erilaisina paikkakuntakohtaisina ryhminä, Vanhatalo sanoo.

Kotiseutukirjallisuus voi myös Lounais-Hämeessä hyvin: loppuvuonna 2019 julkaistu Hykkilän ja Lunkaan kyläkirja on mukana Vuoden kotiseututeos -kilpailussa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kotiseutukirjallisuus voi myös Lounais-Hämeessä hyvin: loppuvuonna 2019 julkaistu Hykkilän ja Lunkaan kyläkirja on mukana Vuoden kotiseututeos -kilpailussa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Lue myös: Onko Hykkilän ja Lunkaan kyläkirja vuoden kotiseututeos? – Voittaja julkistetaan Turun kirjamessuilla (FL 16.4.2020)

Huolenaiheeksi nousee usein kotiseututyön parissa olevien korkea ikä. Vanhatalo jakaa huolen siitä, että nuoria tulisi saada kotiseututyöhön mukaan, mutta ei ole huolissaan kotiseututyön puolesta.

– Esimerkiksi eläkkeelle jäävät ovat valtava voimavara ja resurssi. Heidän osaamisensa ei ole hävinnyt minnekään.

Vanhatalo myös muistuttaa, että 1800-luvun lopulla syntynyt liike olisi jo aikoja sitten kaatunut ja kuopattu, jos nuoria ei koskaan olisi tullut toimintaan mukaan.

– Usein nuoret lähtevät lukion tai ammattikoulun jälkeen muualle opiskelemaan tai töihin. On tärkeää pohtia, miten luoda kotiseutusuhdetta sellaiseksi, että he palaisivat vielä myöhemmin kotiseudulleen. Silloin he luovat todennäköisesti myönteisen kotiseutusuhteen myös uudelle kotipaikkakunnalleen, Vanhatalo sanoo.

Lounais-Hämeessä kotiseututyöllä on pitkät juuret: Forssan Lehdenkin perustanut Esko Aaltonen kuvasi jo 1920-luvulla lounaishämäläisiä ihmisiä ja maisemia sekä keräsi yksiin kansiin muun muassa tarinoita Forssan elämästä 1800-luvun loppupuoliskolla.

Vuonna 1923 Aaltonen perusti Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen, joka on yhä toiminnassa.

Lounais-Hämeen alueella on runsaasti hienoja kotiseutumuseoita, mutta alueella vaalitaan paikallisia ominaispiirteitä ja elävöitetään kotiseudun toimintaa myös monin muin tavoin.

Seuraavat kolme esimerkkiä kuvaavat hyvin erilaisia tapoja tehdä kotiseutua tunnetuksi ja ilmaista ylpeyttä omaa kotipaikkaa kohtaan.

Someron murre kadunvarsikyltteihin

Vuonna 2018 Someron kadunvarsikyltit alkoivat olla huonossa kunnossa. Kaupungilla alettiin pohtia, mitä niiden tilalle tulisi laittaa.

Kaupungin elinkeinoasiantuntija Tanja Uusitalo oli pyöritellyt mielessään ajatusta postikorteista, jotka mukailisivat Ison-Britannian hallituksen sota-aikaista viestintää. Keep calm and carry on, julisteet kannustivat britannialaisia toisen maailmansodan aikana.

Uusitalo pohti, että Keep calm and love Somero -lause toimisi postikorteissa, ja loisi samalla Somero-ylpeyttä tuoreella ja tunnistettavalla tavalla.

Lopulta idea päätettiin toteuttaa vähän isommassa mittakaavassa.

Lausahdus päätettiin kääntää Someron murteelle kuntalaisten avulla.

– Kysyin Facebookissa, että miten sanoisitte tämän someroksi. Sitten keräsimme vastauksista parhaat, Uusitalo kertoo.

Ols ny laitain ja rakasta Someroo. Ol vaa rauhas ja rakastu Someroon. Älä sii rytty vaan tul Somerol, lukee Joensuuntien varren kadunvarsikylteissä nyt.

Uusitalo sanoo, että lausahdukset kuvastavat rentoa somerolaista mentaliteettia.

– Jokainen meistä on kävelevä Someron käyntikortti, ja on tärkeää, että puhumme kotikaupungista positiiviseen sävyyn.

Musiikkia Tammelan maalaismaisemissa

Letkun kylällä puitteet monenlaiselle toiminnalle ovat kunnossa.

Viime marraskuussa Tammelan kunta myi kylän koulurakennuksen Visit Letku ry:lle, jonka taustalla on Letkun musiikkiyhdistyksen lisäksi Letkun kyläkauppa oy, Letkun kylätoimikunta sekä Letkun maamiesseura.

– Kun koulu oli vielä toiminnassa, järjestimme lapsille koululla musiikinopetusta. Koululla kävi erikseen musiikinopettaja, Letkun musiikkiyhdistyksen puheenjohtaja Petri Nuutinen kertoo.

Letkurock järjestettiin viimeksi vuonna 2016. Intoa festarin järjestämiseen on yhä, mutta tekijöitä tarvittaisiin lisää. Kuva: Lassi Puhtimäki
Letkurock järjestettiin viimeksi vuonna 2016. Intoa festarin järjestämiseen on yhä, mutta tekijöitä tarvittaisiin lisää. Kuva: Lassi Puhtimäki

Yhdistys on muutenkin panostanut paikallisten nuorten musiikkiharrastuksen mahdollistamiseen.

Vuonna 2010 järjestettiin ensimmäinen Letku Rock, jonka tarkoituksena oli Nuutisen mukaan antaa aloitteleville bändeille esiintymiskokemusta.

Viime kerran maalaisfestari järjestettiin vuonna 2016.

Tämän vuoden yhdistys kerää voimia tulevaa varten. Tekijöitä ja talkoolaisia tarvittaisiin enemmän, ettei tapahtumien järjestäminen jäisi vain muutamien harteille.

– Nuoria pitäisi saada mukaan toimintaan. Halua järjestää tapahtumia ja saada Letkua maailmankartalle on yhä.

Forssa näkyväksi katukuvaan

Paidassa on iso valkoinen ympyrä, jonka keskellä lukee tummansinisellä ”Forssa”.

Erästä tunnettua logoa mukailevan Forssa-paidan takana on sen ideoinut Tapsa Tuovinen. Saatuaan idean paidasta hän otti yhteyttä mainostoimisto Jiibitiin, joka teki paidoissa komeilevan Forssa-logon.

– Tämä on hyvällä tavalla huumoripaita, joka buustaa kaupungin yhteisöllisyyttä.

Syntyperäisen forssalaisen ideoima paita on löytänyt jo noin 400 omistajalle ympäri Suomen.

Erityisen hienona Tuovinen pitää sitä, että moni jo Forssasta pois muuttanut on halunnut paidan itselleen. Ylpeyttä omasta kotikaupungista kannetaan myös Forssan rajojen ulkopuolella.

– On hieno nähdä lomakuvia, joissa ihmisillä on Forssa-paita päällä.

Tuovisen mielestä me paikalliset katsomme tätä paikkaa vähän liiankin läheltä, ja siksi emme näe tai muista kaupungin kauneutta ja historiaa, kun se hukkuu arkeen.

– Meille naljaillaan telkkarin viihdeohjelmissa, mutta olemme jo melkein oppineet nauramaan itsellemme.

Pienillä jutuilla ja positiivisella asenteella Forssassa voidaan saada hienoja asioita aikaan, Tuovinen sanoo.

– Kaupungissa on niin paljon käyttämätöntä potentiaalia. FL

Uusimmat

Näkoislehti

26.9.2020

Fingerpori

comic