Lounais-Häme

Kotoperäiset eläinlajit eivät hankea ja pakkasia säikähdä – Osa lajeista jopa hyötyy kunnon lumitalvista

Kotoperäiset lajimme selviävät pakkasista ja nietoksista, vaikka talvi karsiikin heikoimpia yksilöitä.
Hirvi on kotoperäinen laji, joka on sopeutunut ankariin talviin. Se löytää ruokaa puista ja pensaista eikä puolen metrin hanki ole haaste pitkäjalkaiselle liikkujalle. Kuva: Anja Filppula

Kun lunta oli parikymmentä senttiä vähemmän, pelloilla näkyi valkohäntäpeuran lumeen kaivamia kuoppia.

Peura oli kaivanut lumen alta viime kesän apetta. Nyt kun lunta on kinostanut jopa puoli metriä, kaivujälkiä ei näy: heinä on liian syvällä, ja ruokaa on löydettävä helpommalla.

Hirvieläimistämme hirvi selviää poron ja metsäpeuran ohella mainiosti Suomen talvista, onhan se kotoperäinen laji, joka on sopeutunut syvään lumeen ja kovaan pakkaseen.

– Puolen metrin hanki ei vielä vaikeuta hirvien liikkumista. Mutta jos suoja ja pakkanen vuorottelevat, hanki kantaa paremmin susia, ja hirvet ovat alttiimpia saalistukselle, johtava tutkija Otso Huitu Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Hirven ravinnonsaantiin luminen talvi ei juuri vaikuta, sillä hirvet syövät talvisin lähinnä puiden oksia ja taimia sekä puiden ja vesojen kuorta.

Valkohäntäpeura ja metsäkauris ovat sen sijaan osin ihmisen avun varassa.

– Varsinkin metsäkauris on lauhkeampien vyöhykkeiden laji, mutta lumipeitteen paksuus rajoittaa molempien lajien leviämistä pohjoiseen, Huitu tiivistää.

Ilman talviruokintaa valkohäntien ja metsäkauriiden kuolleisuus lisääntyisi roimasti runsaslumisina talvina.

Ruokintapaikalle saapuminen voi tarkoittaa kuitenkin viimeistä ateriaa: metsästyskausi on yhä käynnissä, ja valtaosa kauriista ammutaan piilokojuista suoraan ruokintapaikoille.

Suurempikokoiset valkohäntäpeurat selviävät talvesta metsäkauriita paremmin. Valkohännät kerryttävät talveksi vararasvaa, minkä ansiosta varsinkin naaraat pärjäävät pitkiä aikoja niukalla ravinnolla.

Metsäkauriiden selviämistä vaikeuttaa pienen koon ohella se, etteivät ne käytä mielellään havupuita ravinnokseen, vaan kaapivat esiin mieluummin varpuja ja lehtipuiden osia.

– Ruoan hankintaa helpottaa, jos suojakelit eivät tee jääpeitettä varvuston päälle, Huitu kertoo.

Jänikset lyhentävät pensaita nyt tavanomaista korkeammalta. Kuva: Tapio Tuomela

Osa lajeista jopa hyötyy kunnon talvesta.

Metsäjänikselle lumitalvi on suoranainen pelastus. Valkoiseen talvipukuun vaihtava jänis selviää todennäköisemmin kevääseen, kun talvipuku toimii suojavärinä eikä huomionherättäjänä.

Hangen nousu ei aiheuta jäniksille ruokapulaa.

– Jänikset siirtyvät käyttämään pajujen ja taimien korkeampia osia. Itse asiassa ne pääsevät paremmille apajille, sillä vesojen herkullisimmat osat ovat lähellä latvaa.

Parempi maittavuus johtuu siitä, että kasvit käyttävät puolustusyhdisteitä selvästi enemmin alaosissaan.

Myös kanalinnuille lumi on mahdollisuus.

– Kanalinnut yöpyvät lumihankeen kaivautuneina kiepissä, missä lämpötila on korkeampi kuin hangen yläpuolella, Huitu kertoo.

Entäpä metsien pedot? Lumi antaa suojaa pienjyrsijöille, joten niihin on vaikeampi päästä käsiksi.

Pienet pedot kuten lumikko ja kärppä mahtuvat pujottelemaan jyrsijöiden lumihankikäytävissä, mutta näädillä ja ketuilla moista mahdollisuutta ei ole.

– Metsissä lumipeitteisyys ei ole aukotonta, joten kiveltä pääsee hyökkäämään suoraan varvikkoon. Osa jyrsijoistä liikkuu myös hangen pinnalla ja esimerkiksi metsämyyrä hakee ruokaa puiden lupoista, ja tällöin ne altistuvat esimerkiksi pöllöjen saaliiksi, Huitu valaisee.

Suurpedoista Lounais-Hämeessä liikkuu ilveksiä ja yksittäisiä susia. Molempien talvea helpottaa ylisuuriksi kuvaillut valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannat.

Jos talviruokinnan aloittaa, ruokaa pitää olla tarjolla kevääseen saakka. Kuva: Anja Filppula

Pikkulinnuille haasteen tuo pakkanen. Kovimmat pakkaset harventavat lintupopulaatioita, mutta linnuilla on keinonsa.

– Osa tekee talvipesän, osa etsiytyy luonnonkoloihin, joissa lämpötila on ulkoilmaa korkeampi. Samassa kolossa voi olla samaan aikaan useita yksilöitä.

Ihmiseläinten on hyvä huomioida, että korkea lumipeite päästää jänikset nauttimaan pihapuiden ja -pensaiden herkullisimpia osia.

Alkutalvesta asetettujen suojien peittävyys kannattaa siis tarkistaa. FL

Lähteenä käytetty myös riistakolmiot.fi-sivustoa.

Uusimmat