Lounais-Häme

Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen uusi vuosikirja sukeltaa koululaitoksen kehityksestä poliittisen pilkkalaulun historiaan

Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen uusi vuosikirja on täyttä luettavaa.
Mikko Kauko sai aiheensa Syrjälän torpan ukko-kirjoitukseensa tästä professori Esko Aaltosen valokuvasta.

Koulujen kurinpito-ongelmilla on pitkät perinteet. Niistä sai osansa myös Forssan tehtaankoululla vuosina 1867–1874 opettajana toiminut G.V. Lundell, vaikka ankaran uskonnollisena ammattikuntaansa edustikin.

Havaitessaan poikien siisteydessä toivomisen varaa, Lundell kehotti heitä pesemään kasvonsa ja kätensä. Eräs pojista intti kuitenkin vastaan toteamalla, että ei ne lähde ennen kuin happanevat.

Koska tehtaan johto oli kieltänyt lasten julkisen kurituksen, Lundell keksi ratkaisuksi pahimpien poikien viemisen kehruun pimeään putkaan pamputettavaksi.

Tapahtuma on luettavissa Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjassa 87 – 2018 Ilppo Aaltosen Forssan ja Tammelan koululaitoksen kehitys Forssa Osakeyhtiön aikana -kirjoituksesta.

Axel Wahren myös Kymi Osakeyhtiön kansakoulujen perustaja -alaotsikolla varustettu kirjoitus kytkee seutumme kansansivistystyön myös Suomen koululaitoksen yleiseen kehitysympäristöön.

Tuore vuosikirja luo myös katsauksen Lounais-Hämeen kansanedustajanaisiin Merja Isotalon artikkelissa Sillanpäästä Sirkka-Liisaan ja Sanniin. Kirjoittaja toteaa kansanedustajanaisten vaiheisiin tutustumisen nostavan esille historian merkityksen pohjana tulevaisuuteen tähtäävässä työssä.

Mikko Kauko on tutkinut professori Esko Aaltosen valokuvan innoittamana Syrjälän torpan ukon henkilöllisyyttä. Samalla hän tekee kirjoituksessaan selkoa sukututkimuksen lähteistä Lounais-Hämeessä. Valaistusta kirjoitus antaa lisäksi muun muassa paikkakunnalla vallinneista työväen rekrytointikäytännöistä.

Pentti Kaunisto kertoo lukijoille Mustialan torppien uudelleenjärjestelyistä. Niihin synnytti tarvetta eduskunnan vuonna 1908 päättämä asetus lampuoti- ja mäkitupa-alueen vuorauksista. Mustialan kartanolla oli tuolloin 27 torppaa, joiden peltopinta-ala vaihteli noin kymmenestä noin 20 hehtaarin.

Ilkka Kononen on tehnyt valtakunnallisesti merkittävän kotiseutulöydön poliittisten pilkkalaulujen historiasta. Hänen kirjoituksessaan käsittelemä forssalaisen Kalle Jousisen sanoittama Perustuslaillisen riemumarssi on harvinaisuus sikälikin, että se löytää vielä sata vuotta syntymänsä jälkeen uusia esittäjiä ja estradeja.

Konosen perusteellisesti eri lähteitä hyväkseen käyttäen kartoittama laulu on päätynyt muun muassa Suureen toivelaulukirjaan ja sen tekijä löytyy Wikipediasta.

Heikki Oja valaisee seikkaperäisessä artikkelissaan Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjan 87 – 2018 lukijoita sanoin ja kuvin perinnejousiharrastustaan yleispiirteistä yksityiskohtiin.

Kirjaan kuuluu perinteiseen tapaan myös vuosikatsaus lounaishämäläiseen kotiseututoimintaan.

Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen Vuosikirja 87 – 2018 on hankittavissa Forssan museosta, Forssa Prismasta, Forssan Suomalaisesta kirjakaupasta sekä Somerkirjasta.

 

Uusimmat