Lounais-Häme Lounais-Häme

Kouluterveyskysely: Kiusaaminen on Forssan seudun kouluissa selvässä laskussa

Koulukiusaamisen määrällä on Lounais-Hämeessä sama suunta kuin koko maassa: laskeva.
Forssassa kouluissa ollaan aiempaa sopuisampia, ja kiusaamista on vähemmän kuin kaikissa suomalaiskouluissa keskimäärin. Kuva: Lassi Puhtimäki
Forssassa kouluissa ollaan aiempaa sopuisampia, ja kiusaamista on vähemmän kuin kaikissa suomalaiskouluissa keskimäärin. Kuva: Lassi Puhtimäki

Koulukiusaaminen on laskussa Suomessa kaikissa ikäryhmissä, kertoo tuore Kouluterveyskysely. Useammassa Lounais-Hämeen kunnassa kiusaamisen määrä on etenkin 4.–5.-luokkalaisten osalta jopa romahtanut edellisestä kyselystä eli vuodelta 2017.

Kun esimerkiksi Forssassa, Jokioisilla ja Tammelassa kaksi vuotta sitten vielä useampi kuin joka kymmenes alakoululainen kertoi tulevansa kiusatuksi joka viikko, nyt luvut ovat painuneet maan keskiarvoon, noin 7 prosenttiin, tai sen alle.

Forssassa ja Tammelassa on ollut sama trendi myös yläkoululaisten kohdalla. Kun vuonna 2017 Tammelassa kiusattiin vähintään kerran viikossa yli 9 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista, vuoden 2019 keväällä vain 5 prosenttia kertoi joutuvansa kiusatuksi. Forssassa kiusatuksi joutuneiden määrä tipahti yli 8 prosentista 4,5:een.

Kyselyn vastausten perusteella keskimäärin 5,5 prosenttia suomalaisista 8.-9.-luokkalaisista joutuu kiusatuksi viikoittain.

– Taso, jolla edellisen Kouluterveyskyselyn aikaan olimme Forssassa, ei ollut millään muotoa hyväksyttävä, kiusaaminen on todella harmillinen ja valitettava ilmiö. Silloin käsittelimme asiaa koulujen, rehtorien ja oppilashuoltoryhmien kanssa, ja kiusaamisen vastainen toiminta on erityisesti otettu asiaksemme, Forssan sivistysjohtaja Jarmo Pynnönen sanoo.

Kiusaamiseen kiinnitetty huomiota

Forssan Keskuskoulun rehtori Jari Marjamäki toteaa, että tuoreen kyselyn tulokset näyttävät hänen silmiinsä erittäin hyviltä.

– Yläkoulujen osalta tilanne oli ihan hyvä jo aiemmin, ja alakoulujen osalta olemme Forssassa saaneet tiputettua kiusaamismäärän puoleen edellisestä kyselystä. Tietysti jokainen koulukiusattu lapsi on liikaa, joten työtä on jatkettava tulevaisuudessakin, Marjamäki toteaa.

Marjamäki sanoo, että kiusaamista on pidetty forssalaisissa kouluissa viime vuosina paljon esillä ja siihen puuttumista on teroitettu entistä tiukemmin.

– Kiusaamista ei voi yhtään katsoa läpi sormien. Kun vain saamme esimerkiksi Keskuskoululla tietää kiusaamisesta, käännämme kaikki mahdolliset kivet, jotta se saadaan loppumaan.

Jokioinen ja Urjala poikkeavat trendistä

Lounais-Hämeessä on kaksi kuntaa, jotka poikkeavat koulukiusaamisen laskevasta trendistä. Urjalassa 8.-9.-luokkalaisista kertoi joutuvansa koulukiusatuksi kaksi vuotta sitten 5 prosenttia ja nyt 8,3 prosenttia.

Jokioisilla oltiin yläkouluikäisten osalta jo kaksi vuotta sitten yli maan keskiarvon, mutta nyt kiusaamisen määrä on noussut entisestään. Keväällä 10,3 prosenttia jokioislaisista 8.-9.-luokkalaisista kertoi joutuvansa koulukiusatuksi ainakin kerran viikossa.

Kiusaamisongelma on kohdistunut Jokioisilla etenkin tyttöihin, sillä ikäluokan tytöistä kiusatuksi kertoi joutuvansa 11,3 prosenttia, kun edellisessä kyselyssä vastaava luku oli ainoastaan 1,7.

Jokioisten rehtori-sivistystoimenjohtaja Jari Sillanpää kertoo, ettei valitettava tulos yllättänyt häntä.

– Se kertoo haasteistamme meidän viime vuoden 9.-luokkalaisten kanssa. Tiedostamme hyvin, mistä ongelmat johtuivat. Siinä oli yksittäisiä asioita, jotka vaikuttivat, ja oppilaiden keskinäisissä väleissä oli ongelmia, Sillanpää sanoo.

Vaikka Sillanpää osasi odottaa lukuja, ei hän vähättele niitä. Töitä kiusaamisen kitkemiseksi on hänen mukaansa tehty hihat käärittyinä.

– Mitä nykyisiä nuoriamme olen katsonut, niin uskon ja luotan, että tilanne on parempi. Nämä ovat monimutkaisia asioita.

Kiusaaminen muuttaa muotoaan

Sillanpää toteaa, että kiusaamisen kitkemisessä on aivan toisenlaisia haasteita kuin vielä muutama vuosi sitten.

– Muoto on muuttunut, kuten myös se, missä kiusataan. Puhun siis nyt sosiaalisen median tuomista haasteista.

Samaa mieltä on Forssan sivistysjohtaja Jarmo Pynnönen, jonka mielestä koko sanasta ‘koulukiusaaminen’ voisi siirtyä puhumaan yleisemmin kiusaamisesta.

– Kiusaaminen ei rajoitu vain kouluaikaan, vaan sitä on myös vapaa-aikana, iltaisin ja harrastuksissa sekaisin. Koulussa kiusaaminen tietysti näkyy, ja siellä siihen kuuluu reagoida. Niistä ajoista, kun olin itse opettajana, kiusaaminen on muuttunut monisyisemmäksi. FL

 

Aiemmin Kouluterveyskyselystä:

Yli kolmannes forssalaisista koululaisista kärsii nettiriippuvuuden oireesta

Forssassa yläkouluikäiset kokeneet seksuaalista häirintää vähemmän kuin suomalaisnuoret keskimäärin

 

Kiusaaminen Forssan seudulla

Koko maassa 4.-5.-luokkalaisista kertoi joutuvansa vähintään kerran viikossa koulukiusatuksi 7,2 prosenttia. 8.-9.luokkalaisista näin kertoi 5,5 prosenttia.

Forssassa vastaavat luvut olivat 6,4 alakoululaisten ja 4,5 yläkoululaisten osalta.

Jokioisilla vastanneista alakoululaisista koulukiusatuksi joutui 7,4 ja yläkoululaisista 10,3 prosenttia, Tammelassa alakoululaisista 3,6 ja yläkoululaisista 5 prosenttia.

Somerolla alakoululaisista kertoi joutuvansa kiusatuksi 7,2 prosenttia ja yläkoululaisista 7,4. Urjalassa kiusattiin 4,6 prosenttia alakoululaisista ja 8,3 prosenttia yläkoululaisista.

Koko Suomessa 65,9 prosenttia vastanneista 4.-5.-luokkalaisista kertoi, ettei häntä ole kiusattu koko lukukauden aikana.

Ei-kiusattujen osuus on kasvanut jokaisessa Lounais-Hämeen kunnassakin, pois luettuna Somero, joka on käytännössä samalla tasolla kuin vuonna 2017, sekä Ypäjä, missä vuonna 2017 oli poikkeuksellisen paljon, yli 81 prosenttia oppilaita, joita ei ole kiusattu lainkaan. Nyt Ypäjällä 60.9 prosenttia kertoi, ettei häntä ole kiusattu lainkaan.

 

Osasta kuntia joitain tilastoja ei ole saatavilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivujen tietopalvelusta.

Lähde: THL:n kouluterveyskysely

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat