Lounais-Häme Forssa

Kouluun paluu herätti ristiriitaisia tunteita – Osa kokee uudet säännöt liian tiukkoina, osa nauttii täysillä

Koulujen koronaohjeet ovat niin tarkat, että osa oppilaista kokee ne turhan rajoittavina. Jotkut sen sijaan ottavat ilon irti lukuvuoden viimeisestä kahdesta viikosta.
Kouluissa pidetään nyt erityistä huolta hygieniasta ja turvaväleistä. Kädet pestään ennen ja jälkeen oppitunnin. Yhdeksäsluokkalainen Anna Jalli ikävöi normaalia koulua, jossa oli vähemmän sääntöjä ja enemmän vapautta. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kouluissa pidetään nyt erityistä huolta hygieniasta ja turvaväleistä. Kädet pestään ennen ja jälkeen oppitunnin. Yhdeksäsluokkalainen Anna Jalli ikävöi normaalia koulua, jossa oli vähemmän sääntöjä ja enemmän vapautta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Käytävälle ei saa pysähtyä. Välitunnilla pitää pysytellä omalle luokalle osoitetulla alueella. Kädet täytyy pestä ennen ja jälkeen oppitunnin. Metrin turvaväli on pidettävä kokoajan.

Torstaiaamu alkoi Keskuskoulussa tarkkojen ohjeiden opettelemisella. Tavalliset oppitunnit oli aamulta peruttu, kun luokanvalvojat selostivat koronarajoitukset yksityiskohtaisesti.

Moni asia on koulussa toisin kuin ennen.

Keskuskoulun seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset on siirretty Forssan yhteislyseolle, koska muuten koulussa ei olisi voitu taata riittäviä etäisyyksiä.

Oppilasryhmät kulkevat välitunneille eri ovista, eivätkä luokat saa sekoittua keskenään edes piha-alueella. Luokkien ovet pidetään jatkuvasti auki, jotta oppilaat eivät jää käytäville norkoilemaan. Myös yläkoululaisille on osoitettu oma kotiluokka, jotta koulussa ei juuri liikuttaisi.

Ei enää normaalia peruskoulua tai perinteistä päätösjuhlaa

Joidenkin oppilaiden mielestä ohjeita on niin paljon ja ne ovat niin tiukkoja, että ne rajoittavat jopa liikaa.

– Tavalliseen koulunkäyntiin verrattuna korona-ajan koulu tuntuu vähän pelleilyltä, tuumaa 9.-luokkalainen Siiri Julkunen.

– Sääntöjä on kuin armeijassa, jatkaa hänen ystävänsä Mette Asp.

Myös Anna Jalli on ystäviensä kanssa samaa mieltä. Hän kaipaa kouluarjesta eniten vapautta, joka on nyt tipotiessään.

– Totta kai me ymmärrämme, että säännöt takaavat turvallisuuden. Silti harmittaa, ettemme saa enää kokea normaalia peruskoulua, Ysigaalaa ja päätösjuhlaa, koulunsa keväällä päättävät ystävykset tuumaavat.

Keskuskoulun rehtori Jari Marjamäki on puhunut vahvasti koulujen avaamisen puolesta. Hänen mielestään koulu on tärkeä lasten sosiaaliselle hyvinvoinnille. Kuva: Lassi Puhtimäki
Keskuskoulun rehtori Jari Marjamäki on puhunut vahvasti koulujen avaamisen puolesta. Hänen mielestään koulu on tärkeä lasten sosiaaliselle hyvinvoinnille. Kuva: Lassi Puhtimäki

”Koulu on lapsen perusoikeus”

Rehtori Jari Marjamäki kuitenkin tietää, että enemmistö oppilaista palasi mielellään kouluun, vaikka ohjeet ovatkin tiukat.

Keskuskoulussa koulunkäyntiprosentti on tällä hetkellä 92. Lopuista kahdeksasta prosentista suurin osa on sellaisia oppilaita, joiden lähipiirissä on riskiryhmäläisiä, ja joille THL on antanut neuvon pysytellä kotona.

Aivan käden käänteessä kouluun paluu ei kuitenkaan tapahtunut.

Marjamäen mukaan opettajat tekivät töitä monta päivää, jotta järjestelyt koulussa saatiin turvallisiksi. Tärkeintä oli saada Keskuskoulun oppilasmäärä puolitettua, eli siirtää osa oppilaista lyseon tiloihin.

– Ennen käytävillä oltiin kuin sillit purkissa, kun oppilaat odottivat oppitunnin alkua. Niin ei voi näinä aikoina tapahtua, Marjamäki sanoo.

Hän uskoo, että käytännöt on nyt saatu sujuviksi ja valtakunnallisten ohjeiden mukaisiksi.

Rehtorin mukaan koulujen avaaminen tekee oppilaille hyvää erityisesti sosiaalisista syistä.

Moni ei ole tavannut ystäviään pitkään aikaan, ja keskusteluavullekin on nyt tarvetta.

Esimerkiksi koulun sosiaalikasvattajalle ja koulukuraattorille on varattu useita tapaamisaikoja heti koulujen alettua.

– Oppilaita mietityttävät samat asiat kuin ennenkin, mutta korona-aikana huolet korostuvat. Voi olla ongelmia koulunkäynnissä tai ystävyyssuhteissa tai korona saattaa pelottaa, Keskuskoulun sosiaalikasvattaja Krista Kurka sanoo.

Marjamäen mielestä oppilaat olisivat joutuneet olemaan liian kauan kotona, jos koulut olisivat auenneet seuraavan kerran vasta syksyllä.

– Koulu on lapsen perusoikeus. Siitä on lähdettävä, rehtori summaa.

Lapsia eivät rajoitukset juuri harmita

Osa oppilaista nautti torstaina täysin rinnoin oikeudestaan käydä koulua.

Kolmasluokkalaiset Nelli Jaakkola, Valtteri Varha ja Aapo Nummila iloitsivat päästessään tapamaan luokkakavereitaan ja leikkimään yhdessä. Kolmikon mielestä koulun uusissa käytännöissä ikävää ovat vain etäisyyksien pitäminen toisiin ja se, ettei välitunnilla saa leikkiä muiden kuin omien luokkalaisten kanssa.

– Eikä voi halata kavereita, Nelli Jaakkola lisää.

Muuten kouluun oli ilo tulla.

Nelli, Valtteri ja Aapo ovat tyytyväisiä siihen, että he saavat viettää joka päivä välitunnin eri osassa koulun pihaa.

Torstaina 3.-luokkalaiset pääsivät keinumaan, perjantaina kiipeilytelineille. Aapo Nummila toivoo, että ensi viikon alussa hänen luokkansa pääsisi hiekkakentälle, jossa voi pelata jalkapalloa.

Lapset näyttävät olevan sopeutumisen mestareista koronankin aikana, ja heiltä heruu runsaasti ymmärrystä koulun uusille säännöille:

– Ohjeita on tärkeää noudattaa. Kun hoidamme tämän hienosti maaliin, lisärajoituksia ei välttämättä tarvita, kiteyttää Valtteri Varha. FL

Keskuskoulun 3.-luokkalaiset Aapo Nummila (vas.), Nelli Jaakkola ja Valtteri Varha nauttivat kouluun paluusta. Heitä harmittaa ainoastaan se, että kavereihin täytyy pitää etäisyys.

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic