Lounais-Häme Urjala, Somero

Kristuksen jalanjäljen vesi parantaa Urjalassa: Hiisienpäivänä kunnioitetaan kansanuskon pyhiä paikkoja

Kansanuskon pyhiä paikkoja kunnioittavaa hiisienpäivää vietetään tänään jo seitsemättä kertaa. Taivaannaula ry:n keräämästä Hiisi-tietokannasta löytyy pyhiä paikkoja Urjalasta ja Somerolta.
Maunulan tilan tet-harjoittelija Eveliina Valo ihailee Kristuksen jalanjäljeksi kutsuttua pyhänä pidettyä paikkaa, jonka vedellä on uskottu olevan parantavaa voimaa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Maunulan tilan tet-harjoittelija Eveliina Valo ihailee Kristuksen jalanjäljeksi kutsuttua pyhänä pidettyä paikkaa, jonka vedellä on uskottu olevan parantavaa voimaa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Suomalaisen kansanuskon mukaan Urjalan Menosissa sijaitsee pyhä kallio, jonka kolossa oleva vesi parantaa sairaudet. Maunulan tilan mailla sijaitseva paikka on perimätiedon mukaan nimetty Ristikallioksi.

– Kalliossa on iso kolo, jota on kutsuttu Kristuksen jalanjäljeksi. Siihen kerääntyneellä vedellä on uskottu olevan parantavaa voimaa, pyhiin luonnonpaikkoihin perehtynyt tutkija John Björkman kertoo.

Somerolta on tiedossa kolme uhrilähdettä. Niiden nimet ovat Terttilän uhrilähde, Saarentaan lähde ja Vasarin lähde, mutta niiden tarkat sijaintipaikat eivät ole täydellä varmuudella tiedossa. Kansanuskon mukaan sairaudet paranivat, kun parantavan uhrilähteen vedellä pesi itsensä.

– Parantava voima auttoi kuitenkin vasta, kun lähteeseen oli uhrattu esimerkiksi hopearahoja tai neuloja. Uskomuksen mukaan lähteeltä poistuessa ei saanut katsoa taaksepäin, Björkman sanoo.

Björkmanin mukaan aivan uhrilähteen vieressä on saattanut olla kallio tai iso kivi.

– Someron Vasarin lähteestä tiedetään, että se on Kerkolassa. Saarentaan ja Terttilän lähteistä on maininta, että niiden vesi juoksee pohjoiseen päin, Björkman kertoo.

Björkmanin mukaan Somerolla sijaitsevat lähteet ovat tyypillisiä uhrilähteitä, joita on Varsinais-Suomessa paljon ja ilmiö tunnetaan laajalti Pohjois-Euroopassa. Ilmiön on arvioitu saaneen alkunsa ennen keskiaikaa, ja se on jatkunut aina 1900-luvun alkupuolelle asti. Suomessa varhaisin kirjallinen tieto uhrilähteestä on 1600-luvulta Turun Kupittaalta.

Urjalan ja Someron pyhät paikat löytyvät Taivaannaula ry:n keräämästä Hiisi-tietokannasta. Tietokannassa ei ole pyhiä paikkoja muista Lounais-Hämeen kunnista.

Vuonna 2007 perustettu Taivaannaula käynnisti vuonna 2013 Hiisi-hankkeen, jonka tarkoituksena on koota yhteen jo lähes unohtuneita pyhien paikkojen perinteitä sekä kartoittaa perimätiedon tuntemien paikkojen nykytilaa ja edistää niiden säilymistä ja yhteiskunnallista tunnettuutta.

Taivaannaula on järjestö, jonka tavoitteena on pitkäikäisen suomalaisen perinnekulttuurin ja henkisen perinteen säilyttäminen ja elävänä pitäminen.

Kansanuskon pyhiä paikkoja kunnioittavaa hiisienpäivää vietetään maaliskuun 28. päivänä jo seitsemättä kertaa. Hiisienpäivän nimi viittaa hiisiin, pohjoisten itämerensuomalaisten kunnioittamiin pyhiin metsiköihin, jollaisia tunnetaan myös nykyisen Suomen alueelta. Kansanperinne tuntee hiisien ohella myös muita pyhiä paikkoja: yksittäisiä pyhiä puita, metsiköitä, kiviä, mäkiä, saaria, kallioita ja lähteitä.

Hiisi-hankkeen tiedottaja Anssi Alhonen kertoo, että kansanuskon pyhiä paikkoja yhdistää kansanomainen käsitys niiden pyhyydestä ja kohtalonyhteydestä ihmisten elämään. Paikoissa on ajateltu olevan tuonpuoleista voimaa, “väkeä”.

– Ihmiset pyrkivät yhteyteen tuon voiman kanssa esimerkiksi uhrilahjoja tuomalla. Nämä paikat eivät kuulu vain kaukaiseen muinaisuuteen, vaan kansa on tuntenut tällaisia kohteita vielä paikoin 1900-luvulla. Esimerkiksi yksittäisiä tietoja uhripuista ja parannuslähteistä on vielä 1950-luvulta, Alhonen sanoo.

Taivaannaula ry järjestää 28.3. klo 19–20 hiisienpäivää juhlistavan hetkisen Pirkkalan Neulalähteellä, Pirkkalankylän Hiidenmäellä. FL

Taivaannaula ry

Monipuolista ympärivuotista toimintaa.

Järjestää yhteisöllisiä juhlia, joissa jatketaan kansanuskon ja kansanperinteen tapoja.

Järjestää retkiä ja kursseja.

Vireää paikallistoimintaa.

Järjestää kansainvälistä kesäleiriä.

Kokoaa tietovarantoa kansanperinteestä.

Kerää tietoa kansanperinteen pyhistä luontokohteista.

Haastattelee kiinnostavia ihmisiä.

Avustaa kansanuskon ja kansanperinteen näkyvyyttä edistävissä hankkeissa.

Jakaa perinnetietoa sosiaalisessa mediassa.

Julkaisee vanhan kansan vuodenkiertoon perustuvaa kalenteria.

Lähde: www.taivaannaula.org

Uusimmat