Lounais-Häme

KRP:n päällikön ja Helsingin ex-poliisikomentajan puolustukset esittivät perusteluja virkarikosten kieltämiselle - "mieletöntä ja ilmeisen perusteetonta"

Helsinki
08.10.2018, 11:47

Kotimaa

Absurdia, mieletöntä ja ilmeisen perusteetonta. Muun muassa sanoilla keskusrikospoliisin hyllytetyn päällikön Robin Lardotin puolustus kuvailee syytettä virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Lardotin puolustukselta kuultiin maanantaiaamuna ensimmäisenä syytettynä asiaesittely jutussa, jossa muun muassa entisiä ja nykyisiä poliisipomoja on syytteessä Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan järjestämisen ja valvonnan vuoksi. Syyttäjän mukaan Jari Aarnion johtama huumepoliisi tyhjensi viime vuosikymmenen lopulla tietolähteet rekisteristä, minkä jälkeen siellä ei vuosiin ollut yhtäkään tietolähdettä.
KRP:n päällikön puolustuksen mukaan Lardot ei ole sääntelyn perusteella havainnut, mitä hän on jättänyt tekemättä. Puolustuksen mukaan ”laillisuusvalvonnan uinahduksen” vuoksi syytteessä on laillisuusvalvonnan sijaan aivan väärä henkilö viereiseltä tontilta.
Laillisuusvalvonnasta vastanneen poliisiylitarkastajan syyte peruttiin vanhentuneena heinäkuussa.
Lardotin syyte ajoittuu vuosille 2010-2013, jolloin hän toimi Poliisihallituksessa poliisijohtajana ja rikostorjuntayksikön päällikkönä. Lardotin tehtävänä oli pitää asiaan liittyvä ohjeistus kunnossa, ja hän päivitti asiaa koskevaa Salpa-määräystä tammikuussa 2013.
– Ei ole luettavissa sellaisia velvoitteita, joita Lardot olisi käsityksemme mukaan selkeästi rikkonut tai laiminlyönyt, puolustus sanoi.
Lardotin puolustuksen tämä myös reagoi tietoihinsa suosittelemalla silloiselle sisäministerille Päivi Räsäselle (kd.) tutkintapyynnön tekemistä asiasta.
– Ei hänellä edes teoreettisia mahdollisuuksia ole ollut toimia tässä nopeammin, puolustus sanoi.
Syyttäjän näkemyksen mukaan Lardotilla olisi ollut konkreettisia mahdollisuuksia puuttua asiaan.
– Hän on esimerkiksi esitutkinnassa sanonut, että on puuttunut 500 poliisin tekemisiin. Ja nyt väitetään, että se olisi virkavelvollisuuden vastaista tai jopa kiusaamista, syyttäjä Harri Tiesmaa kommentoi asiaesittelyä lyhyesti.
Lardot on myös vaatinut syytteensä hylkäämistä, koska hänen mukaansa kyse on oikeudellisesta asiasta. Syyttäjän mukaan tämä ei ole mahdollista, koska kyse on näytöstä.
Oikeus aikoo käsitellä vaatimuksen mahdollisimman pikaisesti.

”Riikonen ei piilotellut Helsingin tilannetta”
Helsingin ex-poliisikomentajan Jukka Riikosen puolustus vetosi puolustuksessaan muiden syytettyjen tavoin sekavaan sääntelyyn. Lainsäädäntö ei puolustuksen mukaan ollut millään muotoa tarkkarajaista.
Lisäksi sääntelystä puuttuivat Riikosen puolustuksen mukaan esimerkiksi ohjeet sille varalle, että tietolähde olisi paljastunut.
Riikonen on aiemmin kieltänyt, että hänellä olisi ollut tietolähderekisteristä niin yksityiskohtaista tietoa, että olisi pystynyt reagoimaan. Asiaesittelyssä taas puolustuksen mukaan ainakin jotain tietoa oli liikkunut.
– Mutta se ei ole sillä tavalla ollut merkittävää, että siihen olisi reagoitu, puolustus sanoi.
Puolustus myös kiisti, että Riikonen olisi tahallaan piilotellut Helsingin tilannetta.
Riikosen puolustus kritisoi myös jutun massiivisuutta.
– Ellei tämä olisi valtakunnansyyttäjän nostama juttu, niin tällaista todistelumäärää ei hyväksyttäisi.

”Oikeaa tai väärää tapaa järjestää tietolähdetoiminta ei ollut”

Myös hyllytetyn Helsingin poliisipäällikön Lasse Aapion puolustuksen mukaan sääntely oli niin puutteellista, ettei tiettyä tapaa järjestää sitä edes ollut. Aapio on syytteessä ajalta, jolloin toimi Helsingin poliisin apulaispäällikkönä.
– Tässä asiassa ei ole ollut sellaista säännöstä, joka olisi velvoittanut Aapion järjestämään tietolähdetoimintaa. Eikä ole ollut säännöstä, joka olisi määrännyt järjestettäväksi tietolähdetoiminnan tietyllä tavalla.
Puolustuksen mukaan poliisin henkilötietojen käsittelyä koskeva laki ei edes olisi sallinut paikallisia rekistereitä aikana, jolloin Aapio oli apulaispäällikkönä.
– 2005 jälkeen ei minun käsittääkseni ole tällaisia paikallisia rekistereitä saanut olla olemassakaan, puolustus sanoi.
Puolustus myös huomautti, että Aapio ei ollut töissä Helsinign poliisissa rekisterin tuhoamisen aikaan. Aapion apulaispäällikköaikana laillisuusvalvonta antoi puolustuksen mukaan ymmärtää, että mitään huomautettavaa ei ollut.
– Lasse Aapion tehtävä oli poliisilaitoksen operatiivinen johtaminen, jota hän teki asemansa mukaisesti niillä tiedoilla, joita hän pystyi toimivaltansa rajoissa hankkimaan.
Puolustuksen mukaan oikeuden pitäisi myös tehdä tulkinta siitä, tarvittiinko tietolähteiden suostumus rekisteröintiin vai ei.

STT

Kuvat:

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic