Lounais-Häme

KESÄLEHTI: Kuin vaappuja muttei kuitenkaan – Susanna Hutkan korut herättävät hilpeyttä ja hämmennystä

Susanna Hutkan vaapuista tekemät korut herättävät ihmisissä hämmästystä ja hilpeyttä. Se on tarkoituskin.
Joonas Niskanen tekee sivutoimisena yrittäjänä vaappuja, Susanna Hutka vaappukoruja. He auttavat välillä toisiaan pohjatöiden teossa, mutta visuaalisen puolen kumpikin haluaa pitää itsellään, jotta tuotteet ovat tasalaatuisia. Kuva: Lassi Puhtimäki
Joonas Niskanen tekee sivutoimisena yrittäjänä vaappuja, Susanna Hutka vaappukoruja. He auttavat välillä toisiaan pohjatöiden teossa, mutta visuaalisen puolen kumpikin haluaa pitää itsellään, jotta tuotteet ovat tasalaatuisia. Kuva: Lassi Puhtimäki

– Eiks nää ookkaan vaappuja!

Susanna Hutka naurahtaa usein oikein näkevänsä, miten asiakkaan päässä raksuttaa: vekkulisilmäiset värikkäät vaaput sopisivat kokonsa puolesta ahvenien ja haukien uisteluun, mutta miksi niissä on korvarenkaan koukut tai kaulaketju?

Jottei markkinakävijä alkaisi tuntea itseään hölmöksi, Hutkalla on tapana ottaa tilanne nopeasti haltuun ja selittää, että kyse on hänen pikkuvaapuista tekemistään koruista.

Hilpeys on Hutkan tavoittelema reaktio, sillä kukaan muu ei tiettävästi tee vastaavia tuotteita ainakaan samoissa määrin.

– Moni on sanonut, että onpa hauska idea, ja kysynyt, mistä olen keksinyt sen. En olisi takuulla ruvennut tekemään vaappukoruja, jos en olisi tavannut Joonasta.

Susanna Hutkasta on palkitsevaa nähdä koruissa oma käden jälki. – Vaatimustaso on itselläni kova. Kuva: Lassi Puhtimäki
Susanna Hutkasta on palkitsevaa nähdä koruissa oma käden jälki. – Vaatimustaso on itselläni kova. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kilpakalastusta harrastavalla puoliso Joonas Niskasella on oma yritys, Jenna Vaaput, jonka nimissä hän valmistaa vetouisteluvaappuja. Pari vuotta sitten Niskanen teki Hutkalle vaapuista korvikset, kun tämä sellaisia pyysi.

– Ajattelin, että tässähän voisi olla ideaa. Joonas opetti minut maalaamaan kynäruiskulla, ja tuon vuoden joulukuussa perustin oman toiminimen, Suitsa designin, Hutka kertoo.

Niskanen on huomannut monelle tulevan yllätyksenä, miten alusta asti he, nuoret käsityöläiset, tekevät tuotteensa. He eivät sentään vuole vaappuja mutta käyttävät sorvattuja raaka-aihioita, joiden pinta maalataan ja lakataan jopa yli kymmenen kertaa.

Koruihin ei tule uintilevyä, mutta muuten valmistustapa on sama kuin vaapuilla.

– Toiseen tulee vaan korviskoukku ja toiseen kalastukseen sopiva koukku, Niskanen hymyilee.

 

Värityksen puolesta vaappukoruillakin saisi kalaa.

Räväkät pinkin ja lilan sävyt ovat naisten suosikkeja, samoin kuin kromi ja musta-kulta. Hutka on ammatiltaan rakennusmaalari ja leikittelee mielellään väreillä.

– Asiakkaalle korun väri voi olla tosi tärkeä, ja oikeaa sävyä haetaan kauan.

Massatuotannon sijaan hän panostaa yksilöllisiin tuotteisiin. Tosin kun työhön ryhtyy, samalla vaivalla tekee enemmän kuin yhden korun. Pitkien kuivumisaikojen vuoksi vaappukorun valmistaminen on viikon projekti.

Korujen lisäksi Hutka väkertää vaapuista solmioneuloja, avainnauhoja, avaimenperiä, rintakoruja ja tuttinauhoja.

– Ihmiset onneksi ymmärtävät hirveän hyvin sen, että jos tuotteen tilaa tänään, valmista ei ole huomenna.

Vaappuja vai delfiinikoruja? Ei kumpiakaan vaan vaappukoruja. Korut herättävät ihmisissä usein hämmästystä ja hyvää mieltä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Vaappuja vai delfiinikoruja? Ei kumpiakaan vaan vaappukoruja. Korut herättävät ihmisissä usein hämmästystä ja hyvää mieltä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Markkinoilta ja somen kautta vaappukoruja ostetaan usein lahjaksi sydämensä kalastukselle menettäneille. Hutka ja Niskanen toivovat, että korujen tuottama hyvä mieli yksistäänkin rohkaisisi ihmisiä pukeutumaan vaappukoruun.

– Käyttäväthän ihmiset koirakorujakin, vaikkei heillä itsellään olisi koiraa, Niskanen vertaa.

Hän on kiinnostunut markkinoinnista ja tiedostaa, että vaappukoruista on haasteellista tehdä yhtä merkityksellisiä kuin vaapuista; niillä ei saada kalaa, kokemuksia eikä vonkalekuvia someen.

– Pikavoittoja ei tule, mutta selvitämme sen, miten korutkin viedään läpi, Niskanen vakuuttaa.

Hutka herkuttelee ajatuksella, miten mahtavaa olisi, jos kaksi ihmistä kohtaisi esimerkiksi Helsingin ratikassa ja kumpikin tunnistaisi heti, mistä toisen vaappukoru on peräisin.

Toiminnan laajeneminen vähin erin on kuitenkin tärkeää myös yrittämisen mielekkyyden kannalta.

– Sellaisena luovan työn täytyy pysyä, Hutka sanoo. FL

Uusimmat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic