Lounais-Häme

Kuinkas sitten kävikään

Kysytään ensin nuorilta: Millainen kaupunki Forssa on ollut varttua? Vastaajina on viisi lukiolaista Forssan yhteislyseolta. He eivät todellakaan harmittele, että syntyivät Forssa-nimiseen kaupunkiin.

-Täällä on hyvä olla ja melkein kaikki tarpeellinen löytyy, nuoret toteavat.

Suitsutusta saavat laadukkaat harrastusmahdollisuudet, varsinkin kuvataidekoulu ja musiikkiopisto sekä lukuisat urheilu- ja liikuntamahdollisuudet.

-Tämän kokoiseksi kaupungiksi harrastusmahdollisuuksia on todella hyvin, Johanna Lund tiivistää.

Lund aloitti kuvataidekoulussa vuonna 2005 ja sai loppututkinnon valmiiksi viime vuonna. Kaisa Jallilla on puolestaan musiikkikouluhistoriaa yli kymmenen vuotta. Julia Malvikko heräsi musiikkiharrastukseen hieman myöhemmin, mutta oli tervetullut aloittamaan.

-Mutta urheiluharrastusta on vaikeampi aloittaa, jos ei ole ollut pienestä asti mukana. On miinuspuoli, että urheilu on tässä iässä niin totista, nuoret kritisoivat.

-Kaupungilta tosin kerrottiin, että kyllä höntsäilyryhmiäkin on tarjottu, mutta nuoria ei ole saatu mukaan. Ehkä tiedottamisessa on jotain ongelmia, Malvikko lisää.

Viisikon pojat Mikko Salmela ja Santeri Heinonen ovat jättäneet muut kuin urheiluharrastukset vähemmälle.

Forssa ei ole lapsille ja nuorille kiva kaupunki vain harrastusten ansiosta.

-Täällä on turvallista. Pimeälläkään ei pelota liikkua.

Nuorten mukaan myös terveyteen liittyvissä asioissa saa apua – kunhan apua uskaltaa hakea.

Lapsiystävällisyyttä on äärimmäisen vaikea mitata. Olisi kiusaus katsoa sitä esimerkiksi lastensuojeluilmoituksista, mutta niiden korkea määrä voi kertoa myös välittämisestä – Forssassa kynnystä puuttua lasten ja perheiden ongelmiin on haluttu pitää matalana.

Forssassa lapsiystävällisyyden kriteerejä on sorvattu liki kymmenen vuotta.

-Hyvät palvelut ovat tärkeitä, mutta meidän lapsiystävällisyytemme ei ole sitä, että kaikille kaikkea ja mahdollisimman paljon, Forssan kasvatus- ja opetuspäällikkö Tiina Kemppainen aloittaa.

-Eikä lapsiystävällisyyttä mitata lompakon paksuudella, sivistysjohtaja Jarmo Pynnönen säestää.

Forssalainen lapsiystävällisyys on tiivistetty seitsemään kohtaan ja vielä tiivistetymmin sen voisi sanoa olevan lasten ja nuorten äänen kuulemista, lasten tasapuolista kohtaamista ja yhteisöllisyyden edistämistä.

-Työntekijä- ja luottamushenkilöpuolella on lähdetty siitä, että lapsiystävällisyyden edistäminen on meidän kaikkien asia, Kemppainen painottaa.

Kuulostaa itse asiassa hyvin samalta kuin UNICEF:in määritelmä lapsiystävällisestä kaupungista: lasten vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan ja lasten asioita edistetään poikkihallinnollisesti.

Syytä onkin, sillä Forssa lähti viime vuonna mukaan UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -ohjelmaan. Valmennusjakso tunnustuksen saamiseksi kestää yleensä kaksi vuotta mutta Forssa yrittää nopeammalla aikataululla. Se on myös mahdollista.

-Forssalla oli jo valmiiksi hyvät lähtökohdat ja Forssan suunta on todella oikea, Johanna Laaja UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön asiantuntija vakuuttaa.

Helpolla tunnustus ei Laajan mukaan silti irtoa. Lapsiystävällisyyden ja lasten oikeuksien pitää näkyä paitsi strategioissa myös toimeenpanossa.

Näillä näkymin Forssa julistetaan UNICEFin taholta lapsiystävälliseksi kaupungiksi lokakuun lopulla Forssassa järjestettävässä Lapsiystävällinen kaupunki -juhlaseminaarissa.

Myös nuoret olisivat valmiita myöntämään tunnustuksen.

-Forssa on lapsiystävällinen kaupunki, lukiolaisviisikko vakuuttaa.

Nuorten ja kaupungin vuoropuheluun nuoret kaipaisivat tosin vielä parannusta. Samalla he kuitenkin myöntävät, että nuorten aktivoiminen on ollut vaikeaa.

Entä se konkretia? Kemppainen ja Pynnönen vakuuttavat, että lapsiystävällisyys on jo nyt näkynyt päätöksenteossa.

-Otetaan esimerkiksi tablettien ja läppäreiden ostaminen peruskoululaisille. Se maksaa mutta päätös oltiin valmiita tekemään nopeasti. Monessa muussa kunnassa on hirvitelty kustannuksia ja tilattu yksi tabletti kahta oppilasta kohden, Pynnönen vertaa.

Pynnönen arvioi, että lapsiystävällisyystavoite on kaiken kaikkiaan tehnyt lasten asioiden edistämisen helpommaksi.

-Tavoite oli raflaava ja vei meitä oikeaan suuntaan.

Lapsiystävällisyyttä ei aiota unohtaa tähän vuoteen, vaan lapsiystävälliset toimintatavat jäävät osaksi arjen käytäntöjä.

-Kenties kehitämme jonkin uuden kiintotähden mutta se ei ole lapsiystävällisyydestä pois, Pynnönen mainitsee. FL

 

Portaat lapsiystävällisyyteen
Suomen UNICEF:in lapsiystävällinen kunta -mallissa on kymmenen porrasta, jotka kunnan tulee täyttää saadakseen Lapsiystävällinen kunta -tittelin.1. Lapsen oikeudet tunnetaan.2. Kaikki oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla.3. Lapsilla on oikeus osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.4. Lapset voivat osallistua julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen.5. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin.6. Lapset voivat osallistua kansalaistoimintaan.7. Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia.8. Lapsia ja lapsuutta arvostetaan.9. Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti kokonaisuutena niin, että lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa harkitaan ensisijaisesti lapsen etu.10. Lapsia koskevaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteossa.5Hämeenlinna oli ensimmäinen kaupunki Suomessa, joka sai UNICEF:in Lapsiystävällisin kunta -tunnustuksen. Tämä tapahtui vuonna 2013. Myöhemmin tunnustuksen ovat saaneet Lahti, Raasepori, Rovaniemi ja Lappeenranta.Mallia ovat toteuttamassa tällä hetkellä Jyväskylä, Rääkkylä, Turku, Kirkkonummi, Lohja, Oulu, Pori, Tammela ja Forssa.Tunnustuksen saaminen vie yleensä kaksi vuotta.

Uusimmat