Lounais-Häme Lounais-Häme

Kuiva kesä vaihtui tulvasyksyyn: Järvien pinnat tulvarajan yläpuolella Lounais-Hämeessä

Tammelan Pyhäjärven vedenpinta on tulvarajan yläpuolella ja pysyy korkealla talven yli. Joet tulvivat paikoin pelloille.
Pyhäjärven pinta on noin 30 senttiä tavanomaista korkeammalla. Kuva: Lassi Puhtimäki
Pyhäjärven pinta on noin 30 senttiä tavanomaista korkeammalla. Kuva: Lassi Puhtimäki

Tilanteet muuttuvat nopeasti. Kesällä kipuiltiin kuivuuden kanssa. Muutamaa kuukautta myöhemmin Lounais-Hämeen järvien pinnat ovat tulvarajan yläpuolella. Ympäristökeskuksen mittausten perusteella Tammelan Pyhäjärven vedenpinta on näin korkealla keskimäärin joka toinen vuosi. Vedenpinta on noin 30 senttiä ajankohdan keskiarvoa ylempänä.

– Ennusteiden perusteella vettä on tulossa lähipäivinä lisää, joten Pyhäjärven vedenpinta pysyy lähiajat korkealla. Se, että vesi on näin korkealla näin myöhään syksyllä tarkoittaa samalla, että vettä on tavanomaista enemmän läpi talven, johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Pyhäjärven vedenpinnan nousu johtuu pääosin runsaista sateista. Vaikutusta on myös Kuhalankosken patoremontilla, minkä vuoksi vettä on juoksutettu tavanomaista vähemmän.

Vesi nousee joenrantapelloille

Loimijoella tulvaraja on ylittynyt syksyn aikana kahdesti, ei kuitenkaan Lounais-Hämeessä vaan alajuoksulla lähempänä Kokemäenjokea. Loimijoen pinta on korkealla kuitenkin myös Forssan seudulla, mikä näkyy veden nousuna alaville joenrantapelloille.

Loimijoella päivittäinen vaihtelu on suurta. Keskiviikosta torstaihin vedenpinta laski 20 senttiä.

– Ennusteiden mukaan Loimijoen vedenpinta nousee uudestaan 20 tai jopa 40 senttiä.

Vielä ei suurta riskiä tulvavahingoista

Vehviläinen korostaa, ettei tulvarajan ylittyminen tarkoita samaa kuin tulvavahingot.

– Tulva on normaali luonnonilmiö. Loimijoella vahinkoraja on reilusti tulvarajaa korkeammalla eikä nytkään ole muita ongelmia kuin peltojen jääminen veden alle. Joulun aikaan sään kylmetessä kohoaa kuitenkin riski hyydepadoista. Hyydetulvien vahinkoriski koskee kuitenkin enemmän Kokemäenjokea, Vehviläinen kertoo.

Ilmastonmuutos on vaikuttanut myös tulviin. Kevättulvat ovat harvinaistuneet talven lyhentymisen myötä, samalla kun syys- ja talvitulvat ovat lisääntyneet.

Tyhjistä kaivoista ei enää vaaraa

Syksyn runsaat sateet ovat nostaneet myös pohjavesiä. Vehviläinen arvioi, että pohjaveden pinta on kohonnut lounaisen Suomen alueella normaaliksi tai jopa normaalia korkeammalle tasolle.

– Vaihtelu on kuitenkin suurta, koska pohjaveden kertymisen nopeus vaihtelee paikasta riippuen. Tyhjistä kaivoista ei pitäisi kuitenkaan olla enää vaaraa, hän toteaa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen perusteella kulunut syksy on ollut runsassateinen mutta ei poikkeuksellisen sateinen. Ajanjaksolla 1.9.–11.12. on ropsinut 250,4 millimetriä.

– Tilastoja on vuodesta 1959 alkaen, ja kun verrataan vastaavaa ajanjaksoa, tämä syksy on ollut kahdeksanneksi sateisin, meteorologi Ville Siiskonen kertoo. FL

Fingerpori

comic

Uusimmat