Lounais-Häme Lounais-Häme

Kuivuus piinaa peltolohkoilla: Viljasadosta on tulossa Lounais-Hämeessä keskinkertainen, mutta viime vuotta alhaisempi

Lounais-Hämeen viljasadosta on tulossa keskinkertainen, mutta viime vuotta alhaisempi. Jatkuva helle ja kuivuus vaativat veronsa.
Jatkuva helle on peltolohkojen vitsaus. Forssalainen maanviljelijä Kalle Korvenoja on joutunut turvautumaan sokerijuurikaspelloillaan keinotekoiseen sadetukseen jatkuvan kuivuuden piinatessa kasvustoja. Kuva: Lassi Puhtimäki
Jatkuva helle on peltolohkojen vitsaus. Forssalainen maanviljelijä Kalle Korvenoja on joutunut turvautumaan sokerijuurikaspelloillaan keinotekoiseen sadetukseen jatkuvan kuivuuden piinatessa kasvustoja. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kuivuus vaivaa viljakasvustoja lähes koko maassa. Pahiten ProAgrian kasvutilannekatsauksen mukaan kuivuuden aiheuttamat ongelmat näkyvät Varsinais-Suomessa, eteläisessä Satakunnassa sekä osassa Hämettä ja Pirkanmaata. Jatkuva veden puute aiheuttaa viljakasvustoihin ravinnepuutoksia. Lounais-Hämeen pelloilla tilanne näyttää vielä kohtalaiselta.

– Forssan seudulla tilanne on vaihteleva. Osa viljakasvustoista pärjää vielä hyvin, mutta osa pelloista kärsii kovasta kuivuudesta. Sateita ei ole juurikaan saatu, lukuun ottamatta paikallisia ukkoskuuroja. Kasvustojen tämänhetkiseen tilanteeseen vaikuttaa paljon se, milloin vilja on kylvetty, ProAgrian kasvintuotannon erityisasiantuntija Vesa Koivula sanoo.

Aikaisin keväällä tehtyjen kylvöksien tilanne näyttää tällä hetkellä positiivisemmalta. Viimeisimpinä kylvetyt kevätviljakasvustot kärsivät jo pahasti kuivuudesta koko maassa. Erityisasiantuntijan mukaan syynä varhaisimpien kylvösten parempaan tilanteeseen on se, että kasvi on ehtinyt kasvattaa pidemmässä ajassa pidemmät juuret, jotka mahdollistavat paremmin veden ja ravinteiden saannin. Myös peltojen laatu ja rakenne vaikuttavat siihen, miten kasvit reagoivat haastaviin olosuhteisiin.

– Syyskylvöiset kasvit, kuten syysruis- ja vehnä voivat tällä hetkellä paremmin. Heikossa asemassa ovat esimerkiksi myöhään kylvetyt ohrapellot. Kaurakasvustot pärjäävät kohtuullisesti, Koivula luettelee. …

Kasvitaudit eivät ole juurikaan vaivanneet pelloilla, mutta sen sijaan Etelä-Suomessa kasvustoissa on havaittu paikoin runsaasti kirppoja, luteita ja kirvoja, joiden aiheuttamat tuhot vaihtelevat alueellisesti.

Koivulan mukaan vielä on liian varhaista antaa tarkkaa arviota siitä, millainen viljasato Lounais-Hämeessä tänä vuonna saadaan. Tämänhetkisten näkymien perusteella hän kuitenkin uskoo, että sadosta on tulossa keskimääräinen, mutta edellistä vuotta alhaisempi.

Kevätrypsi- ja rapsi ovat aloittamassa pian kukintaansa Etelä-Suomessa. Rypsi ja -rapsikasvustot ovat tyydyttävässä tai hyvässä kasvussa useimmilla alueilla. Varsinais-Suomessa ja eteläisessä Satakunnassa kevätrypsi ja -rapsikasvustot ovat kärsineet kuivuudesta tuholaisongelmien lisäksi. Tuholaistilanteen vuoksi öljykasvien satonäkymä näyttää viime vuosia heikommalta.

Sokerijuurikkaan osalta satonäkymät ovat positiivisemmat. Juurikkaat ovat taimettuneet kohtalaisesti ja niiden kasvu näyttää hyvältä useimmilla alueilla. FL

Uusimmat

Näkoislehti

8.7.2020

Fingerpori

comic