Lounais-Häme Lounais-Häme

Kukkaronnyörejä on pitänyt löysätä myös Lounais-Hämeessä – Lukiokoulutus nielee yhä enemmän kuntien rahaa

Kunnat kaivavat kuvettaan lukiokoulutuksen hyväksi myös Lounais-Hämeessä.
Forssan seudun kunnat maksavat Forssan yhteislyseossa opiskelevista opiskelijoistaan noin tuhat euroa per opiskelija asukaskohtaisten maksuosuuksien päälle. Kaikki Suomen kunnat rahoittavat lukiokoulutusta asukaskohtaisilla maksuilla. Kuva: Tapio Tuomela
Forssan seudun kunnat maksavat Forssan yhteislyseossa opiskelevista opiskelijoistaan noin tuhat euroa per opiskelija asukaskohtaisten maksuosuuksien päälle. Kaikki Suomen kunnat rahoittavat lukiokoulutusta asukaskohtaisilla maksuilla. Kuva: Tapio Tuomela

Moni kunta joutuu ottamaan kontolleen lukion kustannukset. Syy on valtionosuuksiin tehdyissä leikkauksissa. Äärimmillään tilanne on johtanut siihen, että kunta maksaa asukaskohtaista kuntaosuutta enemmän kuin saa valtionosuuksia lukiokoulutukseen, eli maksaa koko lukiokoulutuksen käytännössä itse.

Näin uutisoitiin Forssan Lehdessä (23.8.). Lännen Median jutussa esimerkkikuntana käytettiin Nokiaa, jossa tilanne on yllä kuvatun mukainen.

Myös Lounais-Hämeessä kunnat ovat joutuneet raottamaan rahapussiaan entistä enemmän lukiokoulutuksen järjestämiseksi. Forssa saa tänä vuonna noin 2,6 miljoonaa euroa valtionosuuksia lukiokoulutukseen, ja maksaa asukaskohtaista maksua puolet siitä, eli noin 1,3 miljoonaa. Kun todelliset kustannukset olivat esimerkiksi vuonna 2017 noin kolme miljoonaa euroa, jää kuntien kurottavaksi tässä laskutoimituksessa noin 1,7 miljoonan euron rahoitus.

Somerolla kunnan maksettavaksi jää vuoden 2017 toteutuneiden kustannusten mukaan noin 900 000 euron erotus valtionosuuksiin nähden, Urjalassa puolestaan vajaa 600 000 euroa.

 

Yhteislyseo on seutukunnallisuudellaan erityistapaus lukioiden joukossa. Kaikki Suomen kunnat osallistuvat lukiokoulutuksen rahoitukseen asukaskohtaisilla osuuksilla, mutta tämän lisäksi Tammela, Jokioinen ja Humppila rahoittavat suoraan yhteislyseota opiskelijamäärien mukaisesti.

– Kunnat subventoivat maksuja noin tuhannella eurolla opiskelijaa kohden. Jos Tammelasta tulisi sata opiskelijaa Forssan yhteislyseoon, summa olisi siis 100 000 euroa, yhteislyseon rehtori Simo Veistola summaa.

Jos lukiokoulutuksen taso olisi laskenut samassa suhteessa valtion rahoituksen kanssa, olisi lukio tällä hetkellä surullisessa jamassa.

– Onneksi kunnat ovat hoitaneet oman osansa, eivätkä ole suostuneet alasajamaan lukiokoulutusta valtion leikkausten tahdissa. Jos niin olisi tehty, olisi tarjontaa supistettu reilusti ja opetusryhmiä kasvatettu, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri.

– Käytännössä lukioita olisi lakkautettu rajusti, mikäli kunnat eivät olisi lisänneet omaa rahoitustaan.

 

Veistolan mukaan yhteislyseon tilanne ei ole vielä hälyttävä, koska kunnat pitävät lukiokoulutusta arvossa ja ovat valmiita siihen satsaamaan. Veistola ei pane pahakseen hallituksen kaavailemia korotuksia valtionosuuksiin.

– Ne ovat kuitenkin vain pieniä korotuksia, jotka meidän tapauksessamme tarkoittavat joitakin prosentteja, eivätkä muuta kokonaiskuvaa miksikään.

Veistolan mukaan yhteislyseon menoista noin 85 prosenttia on henkilöstökuluja, eli käytännössä opettajien palkkoja. Leikkaukset rahoitukseen tarkoittaisivat automaattisesti leikkauksia kurssivalikoimaan, eikä siihen ole haluttu lähteä.

– Olemme saaneet kulut pidettyä tähän mennessä kurissa, mutta ikäluokkien pienentyessä myös lukiolaisten määrä väistämättä pienenee. Silloin ollaan uuden tilanteen edessä.

Veistola ei kuitenkaan kannata kokonaan maksuttomaan toisen asteen koulutukseen siirtymistä. Hänen mielestään lukiokoulutus tulisi säilyttää kuntien ylläpitämänä myös mahdollisen maakuntauudistuksen koittaessa.

– Me pystymme paikallisesti järjestämään esimerkiksi vähävaraisen opiskelijan kaipaamat tukitoimet huomattavasti helpommin. FL

Uusimmat