Lounais-Häme

Kulta kiiltää Forssan seudun kalliossa

Forssan seudun maaperässä on vaikka kuinka paljon kultaa, litiumia ja kuparia. Eri asia on, löytyykö niitä, tai löytyykö tarpeeksi.

-Mikään ei takaa, että esiintymiä löytyy, vaikka ne ovatkin löydettävissä, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mineraalivarantojen tulosyksikön päällikkö Juhani Ojala filosofoi.

Ojalan mukaan on kuitenkin mahdollista, että kymmenen vuoden kuluttua alueella tehdään kannattavuuslaskelmia ja kaivoslupa laitetaan hakuun.

Esimerkiksi Kittilän kultakaivos antoi hippusen verran vihiä itsestään 1980-luvun puolivälissä. Vuonna 2006 tehtiin kaivoksen avaamispäätös ja tuotanto aloitettiin paria vuotta myöhemmin.

-Tämä on pitkäjännitteistä työtä, Ojala sanoo.

Ojala ja muut GTK:n asiantuntijat Markku Tiainen, Niilo Kärkkäinen ja Timo Ahtola esittelivät keskiviikkona GTK:n ja Ruralia-instituutin loppuraportin, jossa selvitettiin Kanta-Hämeen mahdolliset malmivarannot ja potentiaalisen kaivostoiminnan aluetaloudelliset vaikutukset.

Ojalan mukaan tarkoituksena oli miettiä, paljonko kaivostoiminta toisi työpaikkoja, ja miten rahavirrat pyörisivät.

-Tässä tehdään uutta rahaa. 70 prosenttia rahoista jää alueelle eikä se ole pörssirahaa vaan uusi potti jaettavaksi, Ojala vinkkaa.

Ympäristöarvoja on sen sijaan vaikeampi arvioida. Ojala toteaa, että etukäteen on vaikea tietää, mitä kaivostoiminta voisi tuoda tullessaan.

-Luontoarvoja on vaikea arvottaa.

Ojala esittelee GTK:n nettisivuja ja näyttää, miltä Forssan seutu näyttää karttapalvelun korkeusmallin mukaan.

-Tässä saa hyvän 3D-fiiliksen, Ojala innostuu näyttämään, miten maan pinta kohoaa missäkin kohtaa Hämettä.

Ojala mainostaa, että kartta toimii myös kännykässä, jos haluaa tutkia maastoa vaellusreitillään.

Markku Tiainen jatkaa, että Forssan seutu on tulivuoriperäisellä vyöhykkeellä. Siksi täällä on niin paljon malmiesiintymiä.

-Forssan seudulla oli tulivuoria 1900 miljoonaa vuotta sitten. Vuoristo on kulunut pois, Tiainen kertoo.

Maisema oli muinoin samanlaista kuin Andeilla nyt.

GTK:n selvityksistä näkyy, että Liesjärven maisemissa on kuparia. Kuumassa on nikkeliä ja kuparia. Lempäässä sinkkiä. Satulinmäessä on kultaa ja siitä Someron suuntaan näkyy mittava litium-alue.

-Suuri osa malmivarrannoista on vielä löytämättä, Tiainen sanoo.

Niilo Kärkkäisen mukaan Hämeen vyöhykkeellä on kymmenen kairattua kultaesiintymää.

-Näytteenottolupa on saatu 3500 maanomistajalta.

Näytteet otetaan läheltä kallion pintaa. Kärkkäinen esittelee kuvaa rusehtavan punertavasta kalliosta.

-Tällaisessa kalliossa on todennäköisesti malmikultaa.

Litium voi pian olla hittimetalli. Aiemmin sitä on käytetty lähinnä parantamaan lasin ominaisuuksia.

-Kun lasiastian voi ottaa jääkaapista ja laittaa suoraan 200 asteiseen uuniin, niin siinä on litiumia, Timo Ahtola kertoo.

Mutta litium ei ole enää vain kokkailua helpottava aine. Sitä käytetään nykyisin akkuteollisuudessa.

-Ja sitä mukaa kuin sähköautojen tuotanto kasvaa, kasvaa myös litiumin tarve. Täyssähköauto tarvitsee 28 kiloa litiumia toimiakseen. Älypuhelin vain 2,1 grammaa.

Litiumin ongelma on se, ettei sitä kierrätetä. Vanhat puhelinakut makaavat akkujen hautausmaalla.

-Kultaa sen sijaan voi kierrättää, Ahtola sanoo.

Yksi maailman suurimmista litiumin tuottajamaista on Australia. Suomi ei vielä ole kärkipäässä, mutta se voi tulevaisuudessa kivuta sinne Tammelan seudun litium-varantojen takia.

-Somero-Tammela -alue on litiumin suhteen selkeästi muita potentiaalisempia ja sinne keskittyy litiumin aktiivinen etsintä, Ahtola summaa. FL

Uusimmat