Lounais-Häme Helsinki

Kulunut kesä oli kuumin vuoden 1937 jälkeen

Loppuviikosta puhaltava pohjoistuuli saa muuttolinnut liikkeelle.
Eniten hellepäiviä mitattiin Kouvolan Anjalassa, jossa koettiin myös kesä-heinäkuussa ennätyksellinen 31 päivän yhtäjaksoinen helleputki. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL
Eniten hellepäiviä mitattiin Kouvolan Anjalassa, jossa koettiin myös kesä-heinäkuussa ennätyksellinen 31 päivän yhtäjaksoinen helleputki. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL, arkisto

Kesä-elokuun keskilämpötila oli Suomen keski- ja eteläosissa laajalti ennätyksellisen lämmin, kertoo Ilmatieteen laitos.

Tämän vuoden kesäkuukausina koko maan keskilämpötila oli 1900-luvulta alkavien tilastojen toiseksi lämpimin. Lämpimämpi kesä on ollut viimeksi vuonna 1937.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä-elokuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan reilusta 18 asteesta Pohjois-Lapin noin 13 asteeseen.

Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä mitattiin kesäkuukausien keskilämpötilaksi 18,9 astetta, mikä on havaintoaseman vuonna 1844 alkaneen mittaushistorian korkein lukema.

Kesäkuukausien korkein lämpötila mitattiin heinäkuun puolivälissä Heinolassa, jossa elohopea nousi näyttämään tasan 34 astetta.

Hellepäiviä oli koko kesän aikana yhteensä 50, kun pitkän ajan keskimääräinen hellepäivien määrä kesäkuukausina on 33.

Eniten hellepäiviä mitattiin Kouvolan Anjalassa, jossa koettiin myös kesä-heinäkuussa ennätyksellinen 31 päivän yhtäjaksoinen helleputki.

Elokuussa vain yksi hellepäivä, paikoin poikkeuksellisen paljon sadetta

Viileämmän elokuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Suurimmat poikkeamat mitattiin maan eteläosissa, missä keskilämpötila jäi paikoin noin puoli astetta alle pitkän aikavälin keskiarvon.

Elokuun ainoa hellepäivä oli 13. päivä, jolloin korkeimmat lämpötilat eli 25,7 astetta mitattiin Kouvolassa ja Virolahdella. Viimeksi elokuun korkein lämpötila on ollut alempi vuonna 2000.

Pohjois-Pohjanmaalta Keski-Suomeen ja Pohjois-Savoon ulottuvalla alueella sademäärät olivat elokuussa paikoin poikkeuksellisen suuria. Harvinaisen sateinen elokuu oli yleisesti maan etelä- ja keskiosissa. Vain Lapin länsi- ja pohjoisosissa sademäärät olivat tavallista pienempiä.

Elokuun suurin sadekertymä mitattiin Nurmijärvellä, jossa vettä tippui taivaalta 189,8 millimetrin verran.

Syksyinen sää saapuu pohjoisesta ja saa linnut liikkeelle

Pohjoisesta saapuva ilmavirtaus tuo Suomeen syksyistä säätä loppuviikolla.

Myös lintujen syysmuutto on jo vilkasta.

Ilmatieteen laitoksen tutkijan Jarmo Koistisen mukaan tällä hetkellä muuttavat pienet hyönteissyöjät, kuten Suomen runsain lintulaji pajulintu, kirjosieppo ja erilaiset kerttuset.

Sääolosuhteista tuulisuus ja sateisuus vaikuttavat suuresti lintujen muuttoon.

Jos on kova sade tai sumu tai vastatuuli, linnut eivät lähde liikkeelle.

– Myötätuuli on valtavan tärkeä linnuille, Koistinen sanoo.

Sen sijaan lämpötilalla ei ole juurikaan merkitystä. Linnut ovat valmistautuneet muuttoon tankkaamalla ja vaihtamalla sulat.

– Ne ovat valmiina lähtemään, kun niiden sisäinen kello sanoo, että nyt on hyvä muuttaa. STT

Uusimmat

Fingerpori

comic