Lounais-Häme Forssa

Kirjallisuusilta Forssassa vertaili sisällissotia: Kun aseet puhuivat Suomessa ja Espanjassa

Maiden sisällissotiin liittyneestä poliittisesta väkivallasta kirjan tehnyt professori Jukka Kekkonen uskoo vertailuun tutkimusmenetelmänä.
Professori Jukka Kekkonen luonnehti itseään vertailuoptimistiksi Brander-salin kirjallisuusillassa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sai tunnustusta Jukka Kekkoselta, Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professorilta.

– Hän teki suuren palveluksen Suomelle todetessaan uudenvuoden puheessaan suomalaiset niin sivistyneiksi, että voimme keskustella vuoden 1918 tapahtumistamme.

Vaikka toisaalta: Kekkonen on joutunut toteamaan omakohtaisesti, että täysin ja paikkansapitäväksi tasavallan presidenttimme lausuma, kaikessa arvokkuudessaan, ei ole osoittautunut.

– Olen kiertänyt paljon Suomea, mutta esimerkiksi Pohjamaalle minulla ei ole ollut menemistä, Kekkonen huomautti Forssan kirjaston kirjallisuusillassa.

Hän summasi kokemuksiaan Kun aseet puhuvat, Poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodissa -kirjansa tiimoilta eri puolille maatamme suuntaamiensa vierailujen valossa.

Samainen vuonna 2016 Art Housen kustantamana ilmestynyt runsas 500-sivuinen nide toi hänet myös Forssaan kirjailijavieraaksi.

– Kirjani on raskas tieteidenvälinen teos, traktaatti poliittisesta väkivallasta, hän tiivistää.

Hän luonnehti itseään vertailuoptimistiksi.

– Vertaileva tutkimus auttaa näkemään asioita, joille muuten sokeutuu. Menetelmän puolesta puhuu sekin, että vertailu kuuluu kaikkien suurten ajattelijoiden välineisiin.

– Mitä isompiin asioihin mennään, sitä enemmän vertailevasta tutkimuksesta on hyötyä.

Mutta miksi Suomen vertailupariksi Espanja? Sisällisota-aihetta riittäisi rinnastusvaihtoehdoksi samoilta vuosikymmeniltä maantieteellisesti lähempääkin, kuten Virosta ja Latviasta sekä niiden lisäksi muun muassa Irlannista, Unkarista ja Kreikasta. Kekkonen totesi päätyneensä valintaan pois sulkevalla menetelmällä.

Yhdistäviä tekijöitä Suomi–Espanja-asetelmasta löytyy hänen mukaansa yllättävän runsaasti. Niistä keskeisiin kuuluu korkea uhriluku. Espanjan sisällissodassa se oli lähes kaksi prosenttia väestöstä. Siltä osin Kekkonen toi esille Suomessa ylletyn sadassa päivässä lähes samaan kuin Espanjassa 1930-luvun lopulla noin kolmessa vuodessa.

Aivan omiin lukemiin tässäkin asetelmassa sijoittuu Venäjä, jonka bolsevikki-vallankumousta seuranneessa sisällissodassa menehtyi 10 prosenttia väestöstä.

– Suomen ja Espanjan tapauksissa sisällissodan syttymiseen vaikutti valtioiden myöhäinen modernisaatio ja siihen kytkeytynyt kansan jyrkkä eriarvoisuus.

– Molempiin liittyi niin ikään poliittinen ja oikeudellinen puhdistus, jossa voittaja tähtäsi siihen, että vastustaja ei siitä enää nouse.

Puhdistuksia puolestaan leimasi massaprosessinen periaate, josta seurasi kansan kahtiajako ja vankilakatastrofi.

Oikeuden käytön osalta Kekkonen kuvasi Suomen vuotta 1918 laillisuuden haaksirikoksi. Samalla hän toi esille mielenkiintoisena historiantietona, että maahamme perustettiin jo samaisen vuoden syyskuussa sekä Korkein oikeus että Korkein hallinto-oikeus.

– Niistä Korkein oikeus taipui politiikan ohjailtavaksi 1920- ja 30-luvuilla. Sen sijaan Korkein hallinto-oikeus piti ensimmäisen presidenttinsä Ståhlbergin arvoja kunnioittaen kiinni laillisuuslinjasta.

Erojakin Jukka Kekkonen muistutti Suomen ja Espanjan sisällissodista löytyvän. Esimerkiksi tragedian poliittinen syttymisasetelma poikkesi toisistaan perusteellisesti. Suomessa kysymys oli työväestön punakapinasta ja Espanjassa vanhan eliitin sotilaskapinasta.

– Molemmissa tapauksissa kapinan kohteena oli kuitenkin laillinen ja myös legitiimi hallitus.

Toisin kuin Espanjassa Suomessa paluu demokraattiseen järjestelmään tapahtui sisällissodan jälkeen nopeasti. Joskin loppuaan lähestyvän ensimmäisen maailmansodan käänteiden vauhdittamana sekä voittajan häviäjää kohtaan tuntemaa pelkoa heijastellen, vahvan toimeenpanovallan saaneena. FL

Asiallista keskustelua

Professori Jukka Kekkonen sisällytti Poliittinen väkivalta Suomen ja Espanjassa esitelmäänsä noin 40-minuuttisen osuuden yleisökeskustelulle. Hänen viittaamansa presidentti Niinistön määritelmä Suomen kansan kypsyneisyydestä sisällissota-aiheemme käsittelyyn osoittautui sen valossa paikkansa pitäväksi.

Kysymyksiä, myös mielipiteitä esiin tuoneita, riitti Brander-salissa. Yhteisenä nimittäjänä puheenvuoroja leimasi asiallisuus. Vuosi 1918 Suomessa -aiheen parista järjestettävissä vastaavissa tilaisuuksissa monesti ylivallan ottajiksi osoittautuneita, yhteen nippeliväittämään keskustelun jumittajia ei puheenvuoron käyttäjissä esiintynyt.

Uusimmat