Lounais-Häme

Kun Forssan vanhukset saivat ihmisarvon

 

Siitä on tasan 60 vuotta, kun Annikki Lindfors aloitti Heikanrinteen vanhainkodin johtajana. Oli luminen talvi ja tiukka yleislakko. Hoitajat olivat sentään tulleet töihin, mutta ruokatarvikkeet piti hakea ambulanssilla, koska logistiikasta vastaava henkilöstö oli lakossa.

Työn aloitus ei ollut helpoin mahdollinen, mutta vastavalmistunut vanhainkoti oli onneksi juuri sellainen, kuin piti: moderni, ajassaan elävä. Siellä tarjottiin ihan oikeaa ruokaa ja osastopäällikkönä toimi sairaanhoitaja eikä amatööri. Heikanrinne oli sisustettu kotoisaksi, ja vanhuksilla saattoi olla jopa omat huoneet.

Lindfors muistelee tuota vuotta aikana, jolloin Forssan vanhukset saivat ihmisarvon.

Nyt Heikanrinteen palvelukeskuksessa on avoimet ovet. Tehostettu palveluasumisyksikkö juhlistaa 60-vuotista historiaansa koko tämän viikon ajan. Paljon on muuttunut ja nimi vaihtunut vanhainkodista palvelukeskukseksi, mutta keskuksen ydintehtävä on säilynyt kaikki vuosikymmenet.

Vanhainkoti satuttiin perustamaan sellaiseen aikaan, kun Suomessa luotiin nykymuotoista vanhustenhoitoa. Tuolloin koettiin, ettei vanhuksia voida enää säilyttää likaisissa tiloissa, joissa on isoja makuusaleja ja tarjolla pelkkää muuripadassa tehtyä velliä. Elettiin buumia, jossa kunnat rakennuttivat uusia vanhainkoteja yksi toisensa perään.

Heikanrinteen palvelukeskuksessa hoidettiin siis asukkaita alusta lähtien samaan malliin kuin nykyisin. Asukkaille on aina tarjottu kuntoutusta, hyvää ruokaa ja tekemistä. Vain teknologia, ruoan ja siisteyden laatu sekä henkilökunnan ammattitaito ovat aikojen saatossa kehittyneet.

Kevätaurinko paistelee suurista ikkunoista juhlasaliin, jossa forssalaiset Heli ja Tapio Nummela selaavat valokuva-albumia. Sen sivuilta löytyy monia tuttuja kasvoja.

Albumi on osa näyttelyä, jossa esitellään Heikanrinteen palvelukeskuksen historiaa. Sisarusten isä Erkki Nummela ja äiti Maire Nummela olivat keskuksessa töissä sen toiminnan ensimmäiset vuodet. Perhe asui vanhainkodin yhteydessä, joten paikka tuli lapsillekin tutuksi.

Vanhojen kuvien selaileminen ja palvelukeskuksen tilojen kiertely tuo Nummeloille mieleen monia hyviä lapsuusmuistoja.

-Kaikista ei kehtaa kertoakaan. Teimme alakerrassa tuhmuuksiamme, Heli Nummela sanoo.

Noista ajoista keskuksen tilat ovat laajentuneet neljällä yksiköllä ja juhlasalilla. Nyt asukkaita on yli 100 ja työntekijöitä 65. Ilmapiiri on kuitenkin säilynyt ennallaan.

-Jo tuolloin 60 vuotta sitten yleinen osasto oli todella kodikas. Sairasosasto saattoi olla laitosmaisempi, mutta ei silmäänpistävästi, Heli Nummela sanoo.

Millainen sitten on palvelukeskuksen tulevaisuus? Sitä ei tiedä kukaan, mutta ennustaa voi. Tuleva sote-uudistus jännittää ainakin palvelukeskuksen nykyistä asumispalveluesimiestä Merja Ojansuuta.

Hänen mielestään pahin vaihtoehto on se, että vanhustenhuolto heikkenee pitkän kehitysjakson jälkeen.

-Ainakaan hoitajamitoitusta ei saa vähentää. Muuten tehostettu palveluasuminen muuttuu vanhusten säilyttämiseksi.

Heikanrinteen 60-vuotista taivalta juhlitaan koko tämä viikko. Yleisölle on avoimet ovet jälleen perjantaina 13. toukokuuta. Esillä on vanhojen kuvien ja lehtileikkeiden näyttely. FL

 

Uusimmat