Lounais-Häme Tammela

Kun hevostilat ovat Lounais-Hämeessäkin yhä lähempänä taajamia, syntyy valumavesistä tautiriski

Mustialan opiskelijan tekemä opinnäytetyössä selvitettiin hevostilojen valumavesiä ja niiden riskejä.
Alue vaatii jatkuvaa hoitoa ja ylläpitoa, jotta taudinaiheuttajat eivät pääse ihmisten käyttämiin vesiin. Kuva: Tapio Tuomela
Alue vaatii jatkuvaa hoitoa ja ylläpitoa, jotta taudinaiheuttajat eivät pääse ihmisten käyttämiin vesiin. Kuva: Tapio Tuomela

Kun hevoset siirtyvät maaseudulta yhä lähemmäs asutusta ja taajamia, syntyy tautiriski. Suolistoperäisiä taudinaiheuttajia voi päätyä ihmisten käyttämiin vesiin puhdistusmenetelmistä huolimatta. Hevostilojen valumavesiin onkin alettu kiinnittää huomiota yhä enemmän.

Agrologi (AMK) Suvi Takala selvitti hevostilojen valumavesien hygieniariskejä ja kuinka niitä olisi mahdollista hallita Hämeen ammattikorkeakoulussa hevostalouden koulutuksen opinnäytetyössään. Takala opiskeli HAMK:n Mustialan toimipisteessä.

– Työtä tehdessä minut ehkä eniten yllätti se, että vieläkin tukeudutaan paljon vuonna 2003 julkaistuun hevostallien ympäristönsuojeluohjeeseen, vaikka paljon on muuttunut sen jälkeen, Takala sanoo.

Tauteja vesien sekä kasvisten kautta

Valumavesien suurimpana hygieniariskinä voidaan opinnäytetyön mukaan pitää ulosteperäisten mikrobien ja mahdollisten taudinaiheuttajien kulkeutumista talousveteen, kaivoihin sekä rantojen pintavesiin.

Erilaiset taudit voivat levitä vesivälitteisesti ihmisten ja eläinten välillä sekä tuoreena syötävissä kasviksissa. Vesiensuojelun tärkeys korostuu paitsi terveyden näkökulmasta myös makean veden rajallisten varantojen vuoksi.

Tautien hallintaan saaminen näyttäisi lisäksi olevan vaikeutumassa erilaisten resistenssien vuoksi.

 

Lue myös: Forssan seudulla on saumoja uuteen matkailuvalttiin, mutta netti laahaa vielä – ”Ilman nettisivuja ei yritystä ole”

 

Pelkkä suunnittelu ei riitä

Hevostilojen mahdolliset päästölähteet ovat jaloittelutarhat, lantalat ja harjoitusalueet.

Takalan haastattelemat vesien käsittelyn asiantuntijat korostivat, että pelkkä suunnittelu ja uuden tarha-alueen perustaminen eivät riitä riskien minimoimiseen. Alue vaatii jatkuvaa hoitoa ja ylläpitoa, jotta taudinaiheuttajat eivät pääse ihmisten käyttämiin vesiin.

Haastateltujen mukaan hevostilojen ja koko alan tulisi itse ymmärtää nostaa ympäristöasioiden hoito imagolliseksi asiaksi ja käyttää sitä näkyvästi myös markkinoinnissa.

Hanke taustalla

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Luonnonvarakeskus (Luke)

Työ tehtiin kirjallisuustutkimuksena osana isompaa hanketta Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi. Hanketta johtaa Helsingin yliopisto, ja siinä on mukana myös Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL), Luke, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) sekä alan yrityksiä. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa valumavesien, vesistöön kulkeutuvien jätevesien sekä käyttöveden mikrobiologisista riskeistä, riskien hallinnasta sekä vesien mikrobiologiseen puhdistukseen käytettävistä ratkaisuista.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

31.3.2020

Uusimmat