Lounais-Häme

Kun hirvi lähtee lempimään, maanteillä rysähtää – Syyskuu on synkin hirvikolarikuukausi

Hirveä useammin autoilija törmää nykyisin peuraan.
Hirvikolarien määrä nousee aina syyskuussa. Kuva: Pekka Rautiainen
Hirvikolarien määrä nousee aina syyskuussa. Kuva: Pekka Rautiainen

Pimenevät syksyiset illat ja lemmenkipeät hirvet ovat autoilijalle ikävä yhdistelmä. Tilastokeskuksen Riistaonnettomuudet-tilaston mukaan suuri osa hirvikolareista tapahtuu syyskuussa, mutta määrä pysyy yleensä suurena koko loppuvuoden. Osaltaan turmien määrää selittää hirvien kiima-aika.

–  Se aika on nyt jo hyvinkin pian käsillä, syyskuussa alkaa ja huipentuu siihen kuun vaihteen tienoille, toteaa STT:lle Riistakeskuksen Pohjois-Hämeen riistapäällikkö Jani Körhämö.

–  Hirvikolareiden määrään vaikuttavat kuitenkin myös muut tekijät. Esimerkiksi syksyllä alkavat olosuhteet olla sellaisia, että kolareita tapahtuu herkemmin.

Hirvet liikkuvat aktiivisimmin aamu- ja iltahämärällä. Sekä hirvi- että peurakolareita sattuu ympäri vuoden eniten kun auringonlaskusta on kulunut yksi tunti.

Hirvikolareissa kuoli yksi ihminen viime vuonna

Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän arvion mukaan Suomessa on hirviä hieman yli 86  000. Arvio ei sisällä keväällä syntyneitä vasoja.

Hirvikolareita on sattunut viime vuosina tasaisesti. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna sattui hieman alle 2  000 hirvikolaria ja vuotta aiemmin vain hieman tätä enemmän. Onnettomuustiedot perustuvat Riistakeskuksen tietoihin. Huippuvuonna 2001 hirvionnettomuuksia sattui Liikenneturvan mukaan yli 3  000.

Hirvikolari on eläinonnettomuuksista yleensä kohtalokkain. Vuosina 2017 ja 2016 hirvikolareissa kuoli kumpanakin vuonna kolme ihmistä. Viime vuonna tutkittiin Onnettomuustietoinstituutin (OTI) ennakkotietojen mukaan kaksi kuolemaan johtanutta eläinonnettomuutta.

–  Molemmissa oli moottoriajoneuvona henkilöauto ja molemmissa onnettomuuksissa kuoli yksi ihminen. Toinen oli törmäys hirven kanssa ja toinen törmäys hevosen kanssa, kertoo OTI:n liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.

–  Molemmissa tapauksissa näkyvyys oli heikentynyt pimeyden tai sään vuoksi.

Pienet peurakolarit eivät saa poliisia liikkeelle

Viime vuosina peurakolarien määrässä on ollut selvää kasvua. Vuonna 2018 erilaisia peura- tai kauriskolareita sattui Tilastokeskuksen mukaan reilut 10  000. Määrä on noussut parilla tuhannella edellisestä vuodesta. Nousua selittää osaltaan peurojen määrän kasvu. Viimeisimmän arvion mukaan esimerkiksi valkohäntäpeuroja on Suomessa reilut 111  000.

Kaikkiaan tieliikenteessä sattui viime vuonna yli 12  000 riistaonnettomuutta. Tilastokeskuksen yliaktuaari Matti Kokkonen muistuttaa kuitenkin, että uuden tilastointitavan myötä onnettomuustilastoissa voi esiintyä vaihtelua.

–  Eri lähteistä saadut tiedot voivat poiketa voimakkaastikin, varsinkin sen jälkeen, kun poliisi ei välttämättä ole käynyt enää peurakolareiden sattumispaikoilla, Kokkonen sanoo STT:lle.

Poliisihallitus linjasi vuonna 2015, että poliisi käy peuraonnettomuuspaikalla ainoastaan tarvittaessa, kuten esimerkiksi silloin kun turmassa tapahtuu henkilövahinkoja.

Vakuutusyhtiöiden tiedoissa oli viime vuonna hieman yli 14  000 hirvi-, peura- tai porovahinkoa liikenteessä. STT

Uusimmat