Lounais-Häme

Kun hiukkanenkin saa vatsan vääntymään

 

Keliaakikolle gluteenittomuus on elinehto terveeseen arkeen, mutta yhä useampi vähentää viljatuotteiden käyttöä voidakseen entistäkin paremmin.

Gluteenittomuutta tehdään tutuksi gluteeniton tammikuu -kampanjalla. Täysi gluteenittomuus vaatii kuitenkin huolellisuutta, sillä gluteenia löytyy yllättävistä tuotteista.

-Jopa simasta ja mausteseoksista, forssalainen Anja Amee mainitsee.

Keliaakikolle jokainen päivä on gluteeniton. Tai ainakin pitäisi olla.

-Tulen todella kipeäksi, jos erehdyn syömään gluteenia sisältävää ruokaa. Menee melkein viikko, ennen kuin olo on taas normaali, Amee kertoo.

Hänelle gluteenittomuus ei olekaan luopumista vaan hyvän olon ja terveyden takaisin saamista.

Amee on tiennyt olevansa keliaakikko parikymmentä vuotta mutta vaivat ovat seuranneet läpi elämän.

Käänne pahempaan tapahtui 1980-luvun puolivälissä vatsataudin myötä. Meni kuitenkin vielä kymmenen vuotta, ennen kuin Amee otti täyskäännöksen ruokavalion suhteen.

Gluteenittomien vaihtoehtojen määrä on kasvanut huimasti. Anja Amee muistaa ajat, jolloin gluteenittoman jauhon ostajalla oli yksi vaihtoehto.

-Nyt valikoimaa riittää, Amee sanoo ja avaa keittiökaapin oven.

-Oikeastaan muusta ei tarvitse tinkiä, mutta ruisleivän makuista korviketta ei vielä ole. Ja imelletystä perunalaatikosta onnistuin vasta nyt tekemään suunnilleen oikean makuista.

Valikoiman kasvun takana eivät ole vain keliaakikot, sillä perinteisten leipäviljojen käyttö on vähentynyt vähähiilihydraattisten ruokavalioiden yleistyttyä.

Tammelassa asuva Kati Malinen muutti ruokavalionsa vähitellen toisen raskautensa jälkeen. Painoa oli kertynyt eikä olo ollut hyvä.

Malinen ei syö edes gluteenitonta leipää, sillä kokee saavansa kuidun terveellisemmässä muodossa marjoista, kasviksista, siemenistä ja pähkinöistä.

Viljatuotteiden lisäksi Malinen välttää muun muassa sokeria ja energia tulee suurelta osin rasvoista.

-Ruokavalioni on kaukana perinteisestä ruokaympyrästä ja aika moni on todennut, että mitä ihmettä sinä oikein syöt.

-Toisaalta erilaisista ruokavalioista puhutaan yhä avoimemmin. Uskon, että olemme nyt tietynlaisessa murroksessa, Malinen sanoo.

Oma keho ja olo kertovat ruokavalion olevan tasapainossa.

-Voin kokonaisvaltaisesti paremmin. Vatsaa ei turvota, ei ole ilmavaivoja eikä aivosumua. Olo on energinen, hän toteaa muutoksesta.

Malinen on ruokavalion suhteen erittäin tarkka, mutta:

-Jos kylässä tarjotaan ruisleipää ja keittoa, en näe syytä, ettenkö voisi itsekin ottaa.

Kun kyseessä on keliakia, vahinkoihin ei ole varaa. Jo ruoan päälle leijaileva vehnäjauhopöly voi pilata päivän. Ja seuraavankin.

Anja Amee säilyttää omat gluteenittomat ja miehen tavalliset leivät eri puolilla keittiötä omissa rasioissaan.

-Ja meillä on omat leipäveitsemme.

Keliaakikon terveydelle on tärkeää, että myös kahvila- ja ravintolatyöntekijät ovat erityisen tarkkoja raaka-aineita käsitellessään. Yrittäjä Irina Ketola tarjoilee Kahvila Ilossaan itse leivottuja gluteenittomia tuotteita ja tietää, kuinka huolellinen täytyy olla.

-Jos leivon gluteenittomia tuotteita, en leivo samana päivänä tavallisia tuotteita, hän kertoo.

Lounais-Häme kuuluu Hämeen Keliakiayhdistykseen. Paikallistoiminta Forssassa on ollut jäissä parisen vuotta, kun vetäjää ei ole löytynyt.

-Paikalliskerhoon on varattu raha ja tilavuokra Ystäväkammariin maksettu mutta kerhon vetäjää on vaikea löytää, Hämeen Keliakiayhdistyksen sihteeri Erja Kangasvuori harmittelee.

Ehkä se onnistuu 5.4., kun paikallinen keliaakikkoväki kokoontuu Ystävänkammariin seuraavan kerran. FL

 

Hoitona ruokavalio
Keliakia on elinikäinen vehnän, ohran ja rukiin sisältämän valkuaisaineen, gluteenin, aiheuttama sairaus. Sen ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio. Vain ihokeliakiassa voidaan alkuun tarvita lisänä myös lääkehoitoa.Keliakiaan liittyvät oireet ovat monenlaisia ja hyvin yksilöllisiä. Tyypillisiä oireita ovat erilaiset suolistovaivat, kuten vatsakipu, ripuli ja löysät ulosteet, vatsan turvotus, suoliston kouristukset ja ilmavaivat.Keliakiassa elimistö muodostaa vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan eli kyseessä on niin sanottu autoimmuunisairaus.Keliakia todetaan ohutsuolesta mahantähystyksellä otettavasta koepalasta, josta todetaan tulehdus ja suolinukan madaltuminen.Keliakia voi alkaa missä iässä tahansa, lapsena, työikäisenä tai vasta myöhemmällä iällä. Nykyisin suurin osa keliaakikoista diagnosoidaan aikuisiässä. Diagnosoituja keliaakikkoja on Suomessa noin 35 000. Valtaosa sairastaa ilman diagnoosia.

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic