Lounais-Häme Humppila

Kun metso pyrähtää lentoon, käy ryske ja rätinä: Miten käy oksiin paukkuville siiville?

Kolmiolaskennassa laskettiin metsäkanalintujen eli metson, pyyn, teeren ja riekon määrä. Metson tiheys pysyi viimevuotisella tasolla. Kuvituskuvassa metsonaaras eli koppelo. Kuva: Erkki Laine
Kuvituskuvassa metsonaaras eli koppelo. Kuva: Erkki Laine
Metso on Suomen suurin metsäkanalintu. Kuva: AF anja filppula
Metso on Suomen suurin metsäkanalintu. Kuva: Anja Filppula

Marjastaja säpsähtää, kun teeriparvi lähtee nenän edestä lentoon. Ja niin säpsähtävät teeretkin, tuskin ne muutoin pakenisivat tiheän taimikon läpi siivet oksiin paukkuen.

Vaurioituvatko teerien, metsojen ja muiden kanalintujen siivet, kun ne osuvat oksiin, lintutietäjä Jouko Alhainen Humppilasta?

– Kyllähän siivet siinä kuluvat, mutta vauriot korjaantuvat. Linnut vaihtavat siipisulkansa vuosittain ja myös yksittäisen ennen aikojaan vaurioituneen siipisulan tilalle kasvaa uusi. Hieman sama asia kuin sisiliskoilla, jotka voivat tiputtaa häntänsä. Evoluutio on järjestänyt asiat hienosti.

Siipien osuminen oksiin on aika hurjan kuuloista.

– Maineikas lintutukija Harto Lindén on sanonut, että metso on liian iso lintu Suomen metsiin. Siksi metso suosii avoimia tiloja, missä sillä on paremmin tilaa liikkua. Ennen nykyistä metsien tehohoitoa metsoilla oli enemmän sopivia elinympäristöjä. Se suosi korpisoita ja soiden reuna-alueita, jotka eivät ole niin tiheitä kuin nykyiset hoidetut metsät. FL

Uusimmat