Lounais-Häme

Kun on joku, jolle puhua ja paikka, minne mennä

Vapaus ja helpompi elämä. Ei enää stressiä. Voi tehdä sitä, mitä haluaa ja sen verran kuin haluaa. Aikaa on.

Näin forssalaiset Sirkka Lehtonen ja Anneli Peräsuo kuvailevat eläkeikää. He näkevät sen ennen kaikkea uutena sivuna elämässä. Elämänvaiheena, joka tarjoaa mahdollisuuksia.

Sitten sillä on toinen puoli.

Aamulla pitää miettiä, mihin menisin tänään. Ketä tapaisin ja mitä tekisin?

Kun ei enää ole työpaikkaa, jonne raahautua joka aamu, pitää keksiä jokin muu paikka, minne mennä. Täytyy itse pitää huolta siitä, että tapaa muita ihmisiä.

-Kun olin työelämässä, vapaa-ajalla riitti se, että oli rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto. Kaipasin rauhoittumista kiireisen työpäivän jälkeen. Eläkkeellä etsin tekemistä ja ihmiskontakteja, Peräsuo kertoo.

Vapaus tuo siis helposti myös yksinäisyyden tunteita.

Kun Sirkka Lehtonen jäi eläkkeelle 14 vuotta sitten, hän alkoi viettää enemmän aikaa mökillään. Hän hoiti lapsenlastaan ja loi tähän erityisen tiiviin suhteen. Hän luki runoja ja nautti elämästä.

Varsinainen käännös tuli vasta vuosi sitten, kun aviomies kuoli. Silloin yksinäisyys iski lujaa.

-Se oli se hetki, kun liityin Forssan Eläkkeensaajiin. Minun oli pakko saada sosiaalisia kontakteja. Yhdistystoiminta oli pelastus.

Nyt Lehtonen käy yhdistyksen jumpalla kaksi kertaa viikossa, tanssii ja harrastaa runopiiriä. Hän osallistuu yhdistyksen juhliin, teatterireissuihin ja matkoille. Hän on saanut uusia ystäviä ja kuvaa aikaa uudeksi aluksi.

-On erittäin tärkeää, että on joku, jolle puhua ja paikka minne mennä. Sekin on hienoa, kun joku tulee kylään tai soittaa. Kun minulla oli nimipäivät maanantaina, sain viisi tai kuusi puhelua. Se oli ällistyttävää.

Tällaiset ajatukset eivät pyörineet päässä kesken kiireisen työelämän. Ne tulivat vasta eläkkeelle jäämisen myötä.

Forssan Eläkkeensaajien puheenjohtaja Marja Seppälä tunnistaa ajatusmallin. Hänen mukaansa yhdistystoiminnan tärkeimpänä tavoitteena on yksinäisyyden ehkäiseminen.

Yhdistys järjestää lähes joka arkipäivälle jotain toimintaa. Toiminnalle näyttää selvästi olevan tarvetta, koska yhdistykseen kuuluu 470 jäsentä.

-Eläkkeensaajat haluaa saada eläkeläiset pois neljän seinän sisältä. Toiminta pitää minut itsenikin liikkeellä, puheenjohtaja sanoo.

Muuttuneista arjen huolista huolimatta Lehtonen ja Peräsuo suosittelevat eläkkeelle jäämistä, jos sen aika on. Eläkeikä on enimmäkseen nautinnollinen vaihe elämässä.

-Minulla oli aikoinaan ihana työpaikka leipomossa, mutta nykyisin saan leipoa juuri silloin, kun minua huvittaa, Peräsuo sanoo. FL

Uusimmat