Lounais-Häme Forssa

Kun taivasta ei ole: Forssan vapaa-ajattelijoiden hautausmaa on paikka, jonne papit eivät ole tervetulleita

Forssan vapaa-ajattelijoiden hautausmaa on paikka, jonne papit eivät ole tervetulleita. Se on paikka, jonne ihmisen tarina päättyy. Lopullisesti.
Forssan Vapaa-ajattelijat ry:n puheenjohtaja Juha Toivonen ja hallituksen jäsen Markku Fagerström ylläpitävät Forssan vapaa-ajattelijoiden hautausmaata. Heidän lisäkseen aktiivisesti kunnossapidosta vastaa yksi henkilö. Kuva: Tapio Tuomela
Forssan Vapaa-ajattelijat ry:n puheenjohtaja Juha Toivonen ja hallituksen jäsen Markku Fagerström ylläpitävät Forssan vapaa-ajattelijoiden hautausmaata. Heidän lisäkseen aktiivisesti kunnossapidosta vastaa yksi henkilö. Kuva: Tapio Tuomela

Autot ajavat vauhdilla Valtatie 10:tä ja Tampereentietä kohti omaa määränpäätään. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että he ajavat ohi paikan, jossa on monen forssalainen viimeinen leposija. Kahden maantien väliin jää paikka, jossa arjen syke ja iäisyys kohtaavat.

Kaikulan alueella sijaitsee kaksi hautausmaata, Forssan seurakunnan ylläpitämä hautausmaa ja Forssan Vapaa-ajattelijat ry:n vapaa-ajattelijoiden hautausmaa. Vaikka välimatkaa hautausmaiden välillä on luonnossa vain 300 metriä, ero niiden välillä on katsomuksellisesti paljon pidempi. Tampereentien varrella leposija on uuden, paremman iänkaikkisen elämän odotuspysäkki. Vapaa-ajattelijanpolun päässä odottaa paikka, johon tarina ihmiselämästä päättyy lopullisesti.

 

Vapaa-ajattelijanpolku johtaa kulkijansa metsäaukiolle, jonka reunassa hautarauhaa vartioi ruskeanpunainen portti. Sen takana, mäntyjen suojassa jököttää kuusi hautariviä. Osa hautakivistä on vinossa ja ajan saatossa jotkut niistä ovat saaneet sammalkerroksen pintaansa. Portin kyljessä sijaitsee hautausmaan huoltorakennus. Sen kellarissa säilytetään hautaustaan odottavia vainajia.

Portilla on vastassa Forssan Vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Juha Toivonen ja yhdistyksen aktiivijäsen Markku Fagerström. Hautausmaa, tai Rauhanmaa, kuten jotkut vapaa-ajattelijoista hautausmaataan kutsuvat, on herroille tuttu paikka. He ovat ylläpitäneet hautausmaata jo useampia vuosikymmeniä yhdessä muiden yhdistysaktiivien kanssa. Hautainhoitopalvelua yhdistys ei järjestä, mutta kaikki muu uurnapaikan kaivamisesta alkaen tapahtuu talkootyönä.

– Rauhanmaa on tällä hetkellä 155 vainajan viimeinen lepopaikka. Viimeisin arkkuhautaus toimitettiin vuoden 2018 alussa. Tämän vuoden puolella on järjestetty kaksi uurnahautausta ja kaksi muistolehtoon sirottelua, Toivonen kertoo.

Männikkökankaan helmassa lepää läpileikkaus yhteiskunnasta. Sinne on haudattu niin talousneuvos, toimittaja kuin aivan tavallinen työmieskin. Vaikka elämänsä aikana heillä tuskin oli paljonkaan yhteistä, Rauhanmaassa heitä yhdistää samankaltainen maailmankatsomus.

Entisen jalkapallovalmentajan hautaa koristaa vainajan elämäntyötä kuvastava symboli, jalkapallo. Vapaa-ajattelijoiden hautausmaalla uskonnollisia symboleita pyritään välttämään. Kuva: Tapio Tuomela
Entisen jalkapallovalmentajan hautaa koristaa vainajan elämäntyötä kuvastava symboli, jalkapallo. Vapaa-ajattelijoiden hautausmaalla uskonnollisia symboleita pyritään välttämään. Kuva: Tapio Tuomela

 

Vapaa-ajattelijoiden hautausmaa otettiin käyttöön kesällä 1963. Sen perustaminen oli protesti, jonka avulla evankelis-luterilaiselle kirkolle haluttiin näyttää, että hautaaminen onnistuu ilman seurakuntaakin. Hautausmaan käyttöönottopäivänä sinne haudattiin myös ensimmäinen vainaja, 1800-luvun puolella syntynyt Konstant Ekman.

1960-luvun alussa Rauhanmaan kauppahinta oli 621 000 markkaa. Yhdistyksen jäsenet rahoittivat tonttikaupat lunastamalla etukäteen 7 000 markan hintaisia hautapaikkoja. Koko summaa ei kuitenkaan saatu lunastusten avulla kokoon ja yhdistys joutui ottamaan velkaa.

Hautapaikat ovat paikallisyhdistyksen jäsenille ilmaisia. Muille uurnahautapaikka maksaa 100 euroa ja arkkuhautapaikka 150 euroa. Arkkuhaudan täytöstä joutuu pulittamaan useamman satasen. Asiakasmaksuilla katetaan hautausmaan ylläpidosta koituvia kuluja, kuten sähkö- ja vesimaksuja.

– Tällä hetkellä paikan varanneita ei ole kovin monta. Suunnittelemme tällä hetkellä uuden, seitsemännen hautarivin perustamista, Fagerström sanoo.

 

Tuhkausten lisäännyttyä arkkuhautausten määrä on vähentynyt myös Rauhanmaassa. Vuonna 2004 hautausmaalla otettiin käyttöön muistolehto, josta muistuttaa spektroliitista valmistettu tummanpuhuva kivipaasi, jota koristavat kullanväriset, soikeat metallilaatat. Niissä koukeroiset kirjaimet kertovat tarinaa menneistä elämistä.

Kuka tahansa voi lunastaa Rauhanmaasta hautapaikan itselleen. Suurin osa hautausmaalle haudatuista vainajista on vapaa-ajattelijoita tai uskonnottomia. Perimätiedon mukaan Rauhanmaahan on haudattu ainakin yksi Jehovan todistaja. Hautausmaalle ei ole laadittu varsinaista ohjesääntöä, joka määrittelisi hautamonumenttien tyylin tai hautaustavan. Siitä huolimatta omaisille esitetään muutama pyyntö, joita heidän toivotaan noudattavan.

– Olemme toivoneet, että vapaa-ajattelijoiden hautausmaalla hautakivissä ei käytettäisi uskonnollisia symboleita. Kuitenkin kaikkiin uskontokuntiin kuuluvat henkilöt voidaan haudata Rauhanmaahan, mikäli he itse sitä tahtovat, Toivonen muistuttaa.

Muuten hautamonumentin ulkonäöstä saavat vainajan omaiset päättää itse. Hautausmaan yksi erikoisuus on entisen jalkapallovalmentajan hauta, jossa risti on korvattu kiveen kaiverretulla, kullatulla jalkapallolla. Yleisimpiä hautakivissä käytettyjä tunnuksia ovat vapaa-ajattelijoiden tunnus liekkimalja ja lehvä. Se symboloi rauhaa.

Vapaa-ajattelijoiden hautausmaa otettiin käyttöön 16.6.1963. Samana päivänä Rauhanmaan multiin haudattiin ensimmäinen vainaja, Konstant Ekman. Forssan vapaa-ajattelijoiden puheenjohtajan Juha Toivosen mukaan arkkuhautaukset ovat vähentyneet viime vuosina. Kun hautausmaalle lasketaan uurna, Toivonen on usein itse lapion varressa kaivamassa sille sopivan paikan.

Uskonnolliset seremoniat hautauksen yhteydessä ovat myös ei-toivottuja hautausmaan alueella. Papit eivät ole tervetulleita Rauhanmaahan.

– Yksi syy yksityisen hautausmaan perustamiseen on ollut se, että kaikki eivät halua tulla haudatuksi kristillisin menoin papin johdolla. Olemme halunneet pitää sen vuoksi Rauhanmaan seremoniattomana paikkana, Fagerström perustelee.

 

Nopealla silmäyksellä Rauhanmaa ei oikeastaan eroa suuresti tavallisesta, seurakunnan ylläpitämästä hautausmaasta. Hautausmaan erilaisuuden paljastaa lähinnä ristien puuttuminen. Myöskään yksikään posliinienkeli ei ole lentänyt hautapaaden päälle vartiomaan vainajan ikiunta. Vahteja ei tarvita, sillä kuoleman jälkeen ei ole mitään.

– Kun ihminen kuolee, kaikki hänen toimintansa päättyy lopullisesti. Ihmisen elämästä jää jäljelle vain muisto, jota hautakivellä ja sinne tuoduilla kukilla voidaan muistaa, Fagerström pohtii.

Hän on kuullut osan uskonnottomista toivovan, että heidän kuoltuaan edes hautamuistomerkkiä ei pystytetä.

– Jotkut haluavat vain häipyä. Se on ymmärrettävää, sillä hautaamisella ei sinänsä ole merkitystä. Kuoleman jälkeistä elämää on vain joidenkin ihmisten päässä ja ajatuksia. Se on ihan höpöhöpöä, hän jatkaa.

 

Kysyttäessä vapaa-ajattelija-aktiiveilta, ärsyttääkö evankelis-luterilainen kirkko heitä, vastaus on suora ja selkeä. Ei ärsytä. Heillä ei ole mitään kirkkoa vastaan. Oikeastaan molemmat heistä ovat olleet kirkon jäseniä vielä muutama vuosikymmen sitten. Kirkosta eroamisen syitä olivat kahnaukset seurakunnan kanssa toisella paikkakunnalla ja kirkollisveron maksaminen.

– Ärsytys on mennyt ohi jo kauan aikaa sitten. Jäljellä ei ole kuin kokemus vääryydestä. Meillä ei ole mitään keskusteluyhteyttä tai yhteistyötä seurakunnan kanssa, sillä emme koe sitä tarpeelliseksi. Nyt odotamme, että kirkkoon kuuluvien määrä laskee niin alhaiseksi, että kirkko eroaa valtiosta, miehet pohtivat.

Muistolehto perustettiin Rauhanmaahan vuonna 2004. Tuhkaus on yhä yleistyvämpi hautaustapa. Se näkyy myös vapaa-ajattelijoiden hautausmaalla. Viimeisin arkkuhautaus suoritettiin viime vuoden alussa.

Vapaa-ajattelijoiden hautausmaita on Suomessa kymmenen kappaletta. Pääosaa niistä ylläpitävät Forssan paikallisyhdistyksen tavoin Vapaa-ajattelijain Liittoon kuuluvien jäsenyhdistysten aktiivit.

Vanhin vapaa-ajattelijoiden hautausmaa on otettu käyttöön 1930-luvulla Kotkassa. Se on hautausmääriltään maan suurin vapaa-ajattelijain hautausmaa, sillä sen alueelle on haudattu yli 2 000 vainajaa.

 

Vapaa-ajattelijain Liitto ry:n pääsihteerin Esa Ylikosken mukaan vapaa-ajattelijat aloittivat yksityisten hautausmaiden perustamisen, sillä 1900-luvulla kirkon hautausmaiden käytännöt olivat uskonnottomien mielestä syrjiviä ja epäoikeudenmukaisia.

Erityisesti mieltä hiersi taloudellinen eriarvoisuus, sillä seurakunta peri kirkkoon kuulumattoman vainajan hautaamisesta suuremman korvauksen kuin kirkon jäseneltä. Vuonna 2004 voimaantulleessa hautaustoimilaissa todetaan, että hautapaikkamaksuissa ei saa olla sellaisia eroja, jotka perustuvat esimerkiksi tiettyyn uskontokuntaan kuulumiseen.

 

Vaikka vapaa-ajattelijoiden omia hautausmaita on ympäri Suomea, osa vapaa-ajattelijoista haudataan edelleen seurakunnan ylläpitämille hautausmaille. Syynä siihen on Ylikosken mukaan sukulaisuussuhteet sekä välimatkat.

– Osa vainajista haudataan siunattuun maahan, sillä monella suvulla on omat sukuhautansa seurakunnan ylläpitämällä hautausmaalla. Omaiset kiinnittävät myös huomiota välimatkoihin. Moni haluaa, että hautapaikka on helposti saavutettavissa eikä satojen kilometrien päässä. Silloin seurakunnan hautausmaa on yleensä lähin vaihtoehto, Ylikoski pohtii.

Pääsihteerin mukaan seurakunnan hautausmaan käyttö uskonnottoman vainajan hautaamiseen ei häiritse liittoa. Tärkeintä Ylikosken mukaan on se, että suruperheet saavat hautajaisiin liittyvät järjestelyt hoidettua mahdollisimman joustavasti surun keskellä.

 

Ylikoski jakaa Fagerströmin käsityksen siitä, että kuoleman jälkeen ei ole mitään. Vapaa-ajattelijoiden mukaan kuolleen ihmisen vaikutus jatkuu hänen tekemässään työssä ja puheissaan, jotka jäävät elämään. Heidän mukaansa ihmisen tulisi keskittyä tähän hetkeen.

– Ihmisen ei pitäisi tavoitella ikuista elämää, koska sellaista ei ole. Jokaisen pitäisi vain hyväksyä se, että kaikki loppuu joskus, pääsihteeri summaa. FL

Vapaa-ajattelijain Liitto Ry

Liitto on perustettu vuonna 1937. Se toimi alussa nimellä Suomen Siviilirekisteriyhdistysten Keskusliitto.

Paikallisyhdistyksiä on eri puolilla Suomea. Yhteensä niiden jäsenmäärä on 1400 henkilöä.

Vanhin toimiva jäsenyhdistys on Kotkan Vapaa-ajattelijat ry, joka on perustettu vuonna 1930.

Osa liiton paikallisyhdistyksistä ylläpitää yksityisiä hautausmaita. Niitä on tällä hetkellä Suomessa kymmenen.

Vapaa-ajattelijat kuvaavat maailmankuvaansa rationaaliseksi, humanistiseksi ja tieteeseen perustuvaksi.

Liiton ajaa valtionkirkkojärjestelmästä luopumista, vihkioikeuden antamista kaikille sitä hakeville uskontokunnille, elämänkatsomustiedon opetusta kouluissa ja jumalanpilkkakohdan poistamista Suomen rikoslaista.

Forssan Vapaa-ajattelijat ry on perustettu vuonna 1952.

Uusimmat