Lounais-Häme

Kun taju lähtee niin kiihtyykö vauhtisi? Unennäkemisen merkitys terveyden kannalta on vielä puhdas mysteeri

Unessa keho lepää, mutta aivot raksuttavat pyörittäen unikuvia. Kaikki niitä eivät kuitenkaan muista. Unennäkemisen merkitys terveyden kannalta on vielä puhdas mysteeri.

Vielä 1950-luvun alussa uskottiin, että nukkuessa aivot ovat poissa päältä.

Vuonna 1953 Chicagon yliopiston jatko-opiskelija Eugene Aserinsky kuitenkin huomasi aivosähkökäyrää seuraamalla, että todellisuus on kaikkea muuta: osan yöstä aivot raksuttavat yhtä vilkkaasti kuin valveilla ollessa.

Unta on tutkittu jo vuosikymmeniä. Tiedetään, että unenpuute lihottaa ja altistaa infektioille sekä heikentää muistia, ajattelua ja ongelmanratkaisua.

Unennäkemisestä sen sijaan on vähemmän tutkimustietoa. Tämän näkökulman innoittamana toimittaja Anna Tommola pureutui uniin tuoreessa kirjassaan Yöllinen elämämme (Atena, 2020).

– En tarttunut aiheeseen unitutkijana vaan maallikkona. Unet ovat kiinnostaneet minua aina. Muistan nähneeni unia jo pikkulapsena, Tommola kertoo.

Yöunista ei kannata tinkiä

Riittävä nukkuminen on elintärkeää. Yöunista tinkiminen lyhentää unta juuri siitä aamun vaiheesta, jossa unennäkö on kaikkein vilkkainta, eli 5–7 tunnin kuluttua nukahtamisesta.

Hankalampaa on tutkia, mikä on unennäkemisen terveydellinen merkitys ihmiselle. Toiset saattavat muistaa useamman unen yöstä, kun taas toiset nukkuvat kuin tukki muistamatta unia enää aamulla.

– Unennäkemisen merkitys terveyden kannalta on vielä puhdas mysteeri. En olisi kuitenkaan huolissaan unien puutteesta, kunhan herää virkeänä ja levänneenä.

Simulaatioteorian mukaan unissa harjoitellaan valve-elämän arjen haasteita, vaikeuksia ja uhkatilanteita varten.

– Kautta aikojen ihminen on paennut tai metsästänyt. Myös modernin maailman ilmiöt tulevat unimaailmaan.

Kirjaa tehdessä Tommolaa hämmästytti tutkimustieto, että keskimäärin unet ovat vähemmän outoja kuin yleinen mielikuva niistä.

– Kokonaiskuvaa on tutkittu laboratorio-olosuhteissa, joissa koehenkilöitä on herätelty pitkin yötä ja kysytty, mitä unia he näkivät. En kuitenkaan uskalla suositella panemaan herätyskelloa soimaan parin tunnin välein, että unet jäisivät mieleen.

Unien elokuvarainaa

Osa unia näkevistä puhuu unien katselemisesta, kuin katselisi elokuvia.

– Unien ja populaarikulttuurin välillä on jännä kaksisuuntainen yhteys: miten tekijät ammentavat kulttuurituotteisiinsa omista unistaan ja siirtävät unikuviaan elokuvien kautta muille.

Esimerkiksi Christopher Nolanin ohjaamassa fiktiossa Inception (2006) manipuloidaan ihmismieltä unien eri tasoilla.

– Se ei ole tieteellisesti pätevä elokuva, mutta muuten viihdyttävä sortuvine unimaailmoineen.

Tommola kuvailee unia hienoiksi kokemuksiksi.

– En voi kuin hämmästellä, miten mieli kehittää paikkoja, joissa en ole koskaan käynyt. Vielä myöhemminkin olen muistavinani paikat niin tarkasti, että aivot voivat hämääntyä luulemaan niitä todellisiksi.

Viestejä vai päivän hälyä?

Tommolan mukaan unien mysteerien pohtiminen on osa ihmiskunnan historiaa. Niistä on etsitty merkkejä ja ohjausta valve-elämään.

Muinaisissa yhteisöissä unia tulkittiin enteinä ja viesteinä.

– Tutkijoiden yleisin selitys enneunille on, että ihmisen mieli on taipuvainen yhdistämään asioita ja löytämään merkityksiä. Tutkijat suhtautuvat usein asiaan hienovaraisesti. Itse pidän enneunia sattumina, mutta kiehtovina sellaisina.

Mesopotamiasta eli Kaksoisvirranmaasta on löydetty unennäköön liittyviä kirjoituksia, jotka on tehty 3 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Toisille unet ovat olleet piilotajunnan vaikeasti avautuvia viestejä. Toisille uni on vain nukkumisen merkityksetön sivutuote, päivästä toipuvien aivojen tuottamaa pientä hälyä.

– Kiinnostus uniin asettuu monen mielessä samaan höttöiseen laariin horoskooppien ja tarot-korttien kanssa. En usko, että unet ovat viestejä universumilta tai että unia voisi ymmärtää yleispätevien symbolikirjojen avulla. HäSa

Selkeä viesti alitajunnasta

En muista sellaista yötä, että en olisi nähnyt yhtään unta. Yleensä niitä jää laariin muutama, joita muistella pitkin päivää.

Lapsena osasin lentää (ei mitenkään poikkeuksellinen uni), mutta hieman varttuneempana lentotaidot ovat olleet ruosteessa. Joskus on vain parempi tulla syödyksi elävältä, niin saa sitten ainakin toivottavasti jatkaa paremman unen parissa.

Parhaimmillaan kyse on viihteestä, jossa unet vaihtuvat saumattomasti toisiinsa vailla järjen häivää. Silti niissä tuntuu sillä hetkellä olevan paljonkin tolkkua.

Minulle unien määrä on myös selkeä merkki: kun vauhtia piisaa yhden yön aikana vaikkapa seitsemään eri uneen, saattaa olla aika himmata arjen tahtia.

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic