Lounais-Häme Tammela

Kuninkaankartanon paikalle rakentui tiivis kouluyhteisö

Kuninkaankartanon aika jäi lyhyeksi. Ennen oppilaitosvuosia kartano on annettu aatelisille palkkioksi sotasaavutuksista ja se on toiminut rakuunarykmentin virkatalona. 1900-luvun puolivälissä Mustialan alue koettiin paikaksi, jonne ei ole mitään asiaa.
Sikatalouden lehtorina 25-vuotisen työuransa Mustialassa aloittanut ja oluenpanijana päättänyt Lassi Puupponen nauttii paikan uniikista miljööstä. Kuninkaankartanon ajasta Mustialassa ei ole näkyviä merkkejä, sillä nykyinen rakennuskanta on vuosilta 1838 - 1889. Kuva: Lassi Puhtimäki
Sikatalouden lehtorina 25-vuotisen työuransa Mustialassa aloittanut ja oluenpanijana päättänyt Lassi Puupponen nauttii paikan uniikista miljööstä. Kuninkaankartanon ajasta Mustialassa ei ole näkyviä merkkejä, sillä nykyinen rakennuskanta on vuosilta 1838 - 1889. Kuva: Lassi Puhtimäki

Satunnaisen Mustialaan poikkeajan valtaa yleensä hämmennys. Miten keskeltä ei mitään voi löytyä todellinen keidas?

Katse on käännettävä Kustaa Vaasan aikakaudelle ja vuoteen 1555. Tuolloin kaikista Mustialan kylän taloista muodostettiin noin 6500 hehtaarin kuninkaankartano. Yksi sen tehtävistä oli toimia esikuvatilana alueen maanviljelijöille.

– Vuonna 1556 Mustialasta tuli Portaan, Kalvolan ja Saarioisten pitäjien hallitusvoudin asuinpaikka. Hänen tehtävänään oli verojen kerääminen, Mustialassa 1970-luvulla opiskellut ja 25 vuoden työuransa sikatalouden lehtorina aloittanut ja oluenpanijana päättänyt Lassi Puupponen selvittää.

Kartano annettiin palkkioksi sota-ansioista

Kuninkaankartanon aika jäi lyhyeksi, sillä jo vuonna 1563 kuningas Eerik XIV lahjoitti tilan palkkioksi sota-ansioista Klaus Kristerinpoika Hornille. Tila palautui muutamaksi vuodeksi kruunulle Jaakko Hornin liputettua väärän kuninkaan puolesta, mutta palautui suvulle vuoteen 1682 asti.

Kaikki aatelisille annetut kuninkaan maat otettiin tällöin kruunun haltuun Kaarle XI:en julistamalla reduktiolla.

– Vuoteen 1807 kartano toimi rakuunarykmentin everstiluutnantin virkatalona, kunnes se vuokrattiin Saaren kartanolle. Ajatuksena oli, että paikka olisi helppo ottaa yhteiskunnan käyttöön, Lassi Puupponen selvittää.

1839 kartano palautuikin valtiolle ja se määrättiin Suomen Talousseuran aloitteesta perustetun maatalousoppilaitoksen paikaksi.

– Varhaiseen aikaan ja 180 vuoteen oppilaitoksena liittyy valtavasti eri vaiheita. 25 vuotta olin täällä opettajana. Monesti kotiin pyöräillessäni ajattelin, että herranjestas, miten moni on kulkenut näitä polkuja minua ennen, Puupponen naurahtaa.

Maatalousoppia perunoiden ja silakoiden voimalla

Nykyinen rakennuskanta on haarukasta 1838 – 1889 eli ajalta, jolloin Mustiala on toiminut maatalousoppilaitoksena.

– Mitään kuninkaankartanon aikaista ei ole. Joidenkin rakennusten perustuksia on käytetty hyödyksi uutta tehtäessä. Lääninarkkitehti P.E. Gylichin ideana on ollut tehdä rakennukset neliöiden ympärille, Lassi Puupponen kuvailee.

Moniin Mustialan rakennuksiin tehtiin oppilasasuntola ja yksi luokka. Opetus oli hyvin käytännönläheistä. Nälästä ei tarvinnut kärsiä, kun listalla oli aina perunaa ja silakkaa.

– 1800-luvulla maatalous oli tärkein elinkeinomme ja Mustiala sai nopeasti maineen kouluna, joka kannattaa käydä.

Miljöö on ruotsalaisen puutarhuri Forsbergin suunnittelema ja Mustialan puutarhuri toteutti suunnitelmat käytännössä. Monet hiekkapolut ovat kasvaneet umpeen, mutta muuten kahdeksan hehtaarin alue on säilynyt hyvin.

– Mustialan koulunjohtajat ovat olleet kautta aikojen erittäin tärkeitä Tammelan kehitykselle ja esimerkiksi kansakoulun saamiselle 1800-luvun puolivälissä. Suunnittelua varten asetettiin valiokunta, johon Mustialan johtaja C.A. Zittingin lisäksi kuuluivat Axel Wilhelm Wahren ja kirkkoherra A.E. Granfelt. Forssa oli tuolloin vasta kehittyvä kylä.

Oppilaat kartuttivat museon kokoelmaa

Mustialan maatalousmuseon alullepanija oli johtaja Gösta Grotenfelt. Hänen aloitteestaan perustettiin vuonna 1905 vanha museo, jossa esineitä on noin 3500.

– Ideana oli kerätä esineitä ympäri Suomea. Grotenfelt antoi opiskelijoille tehtävän: kun käytte kotona, tuokaa joku esine tullessanne.

1935 valmistuneesta esittelymuseossa esineitä on noin 500. Tämän suunnittelu annettiin johtaja Antto Laiholle, joka kävi hakemassa ideoita Tanskasta ja Ruotsista.

Mystisessä maineessa 1990-luvulle asti

Tammelaisten silmissä Mustialan näyttäytyi todella pitkään suljettuna yhteisönä ja salaisena paikkana, vaikka monessa suvussa oppeja on haettu sieltä jo usean sukupolven ajan.

1970-luvun lopulta lähtien järjestetty Hakkapeliittatapahtuma on raottanut mystisyyden verhoa, mutta vasta koulun toimesta 1990-luvun puolivälissä aloitettu matkailu-, panimo- ja ravintolatoiminta on tuonut paikan laajempaan tietoisuuteen.

– Ihmisillä on ollut paljon oppimista siinä, että tänne voi tulla milloin tahansa. Mustiala on tunnettu maatalousalan ihmisten koulutuspaikkana, mutta tavalliselle tammelalaiselle se on ollut hyvin outo. FL

Lisää aiheesta: Perinneyhdistys heräsi eloon – Ajatuksena on kehittää museota ja kunnostaa vanhoja rakennuksia talkoovoimin (FL 28.6.2020)

Lue myös: Mustialasta ei tehty vankilaa, vaan koulu voi yhä hyvin – Asuntoloiden kiljupöntöt ovat vaihtuneet panimotoimintaan (FL 28.6.2020)

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic