Lounais-Häme

Kunnissa alkamassa ohjelmaruuhkan purku

Kunnissa kärsitään melkoisesta tulevaisuusähkystä maakuntien perustamisen varjossa. Työpöydillä on valmistelussa Forssan seudulla tulevaisuuteen tähtääviä kehityshankkeita, joilta odotetaan paljon.

Huoli tulevaisuudesta on asukasluvun laskun myötä yhteinen kaikissa Kanta-Hämeen kunnissa. Jotenkin kehityksen suunta vain on saatava kääntymään.

Sote-uudistuksen läpivienti ja maakuntahallinnon perustaminen on vipu, joka pakottaa kunnat miettimään oman roolinsa kokonaan uusiksi.

Kanta-Hämeen väliaikaiseen valmistelutoimielimeen kuuluva Jokioisten kunnanjohtaja Jarmo Määttä sanoo maakunnan valmistelua haittaavan lainsäädännön keskeneräisyys ja mandaatin puute. Valmistelua on kuitenkin Oma Hämeessä viety eteenpäin mm. rekrytoimalla henkilöstöä valmisteluun. Kaikki maakunnat eivät ole samassa vauhdissa.

 

Maan hallituksen aikataulutuksen mukaan maakunnat perustetaan ensi vuoden heinäkuussa asettamalla väliaikainen valmistelutoimielin.

Maakunnan poliittinen päätöksenteko järjestäytyy vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Maakunnalle osoitetuista tehtävistä vastuut siirtyvät maakunnille vuoden 2019 alussa. Aikaa muutokselle ja sen pohdinnalle on kunnissa lopulta todella vähän.

Määtän mukaan kunnissa on varauduttava nopeaan muutokseen vaikka lainsäädännön valmistuminen sotelle aiheuttaakin epävarmuutta. Toteutuuko koko sote? Määttä lähtee kuitenkin siitä, että valtion on vastattava huutoonsa.

Määttä vertaa kuntapuolen tilannetta Neuvostoliiton hajoamiseen. Julkista omaisuutta ja toimintaa pyritään yksityistämään samalla tavalla kuin Neuvostoliitossa, joka lakkasi virallisesti olemasta 25. päivä joulukuuta vuonna 1991 ja nykyinen Venäjän federaatio syntyi.

-Markkinoita jaetaan nyt aivan ennen kokemattomalla tavalla, Määttä sanoo ja viittaa voimakkaaseen yksityisen puolen palvelutarjonnan lisääntymiseen erityisesti terveyspalveluiden tuotannossa.

Hän ennakoi, että kunnat joutuvat edelleen huolehtimaan paikallisesti joistakin sote-palveluista. Samalla kuntien on säilytettävä jonkinlainen ote maakunnan tuottamiin sote-palveluihin vaikka vastuu palveluista siirtyykin maakuntiin. Esiin nousee ongelma maakunnan palveluiden paikallisuudesta.

-Matkaa sote-maaliin on vielä todella paljon.

 

Parhaillaan Hämeen Liitto on työstämässä maakuntasuunnitelmaa, Häme-ohjelma 2018+, jossa tähdätään maakunnan strategisiin painopisteisiin ja vuoteen 2040. Tätä ohjelmaa tulee myös syntyvä maakunta hyödyntämään alkutaipaleensa lähtökuoppina.

Maakuntaohjelman toimintalinjoja ovat uudistuva ja muutosjoustava Kanta-Häme, kasvukäytävien hyödyntäminen elinvoimaa kerättäessä sekä hyvä arki. Maakunnallinen talouskasvun ja maankäytön valtasuoni on Helsinki–Hämeenlinna–Tampere eli HHT-kasvukäytävä. Se ei säteile riittävästi kuitenkaan 2-tien varteen Forssan seudulle vaan myös 2-tien käytävä on pidettävä ajan tasalla.

Maakuntaohjelma 2018+ -luonnos on parhaillaan kommentoitavissa lokakuun 19. päivään saakka Hämeen liitossa ja liiton verkkosivuilla. Maakuntavaltuusto tulee hyväksymään ohjelman joulukuun kokouksessaan.

Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson sanoo, että tulevaisuusruuhkassa puurot ja vellit voivat mennä helposti sekaisin, kun ilmassa on monta palloa lyötävänä. Oma Hämeen valmistelun ja maakuntasuunnitelman lisäksi kuntien valmistelupöydässä on Kanta-Hämeen maakunnallinen elinvoimahanke sekä paikallinen Forssan seudun imago- ja vetovoimakampanja.

-On tärkeää, että kaikissa suunnitelmissa tavoitteet ja maali ovat samassa suunnassa; Larsson painottaa.

Tästä Larssonin mukaan seutukunnan kuntien johtajat ovat samaa mieltä. Forssan seudun imago- ja vetovoimakampanjassa haetaan Larssonin mukaan käytännön toimia 1–3 vuoden tähtäimellä. Tavoitteena on käytännöllinen toimenpideohjelma.

Kampanjakonsultiksi on valittu MDI ja hankintayksikkönä toimii Tammelan kunta. MDI:n konsultoinnin hintalappu on 39500 euroa, joka jakautuu Forssan seudun kuntien kesken. Esimerkiksi Forssan kaupungin osuus kustannuksista on yli puolet eli hieman yli 20000 euroa.

Larssonin mukaan termit ja tekijät saattavat tässä ohjelmaviidakossa mennä helposti sekaisin, jollei eri ohjelmia ja niiden aikajänteistä osaa asettaa oikein paikalleen.

 

Kanta-Hämeen maakunnan yhteisessä elinvoimahankkeessa, jossa mukana ovat myös Forssan seudun kunnat, isäntäkuntana on Janakkala. Hankkeen arvo on kaikkiaan noin 240000 euroa, Kustannukset jaetaan asukasluvun suhteessa 40-60 senttiä asukasta kohden.

Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi sanoo koko maakunnan heränneen väkimäärän vähenemiseen. Yli 500 hengen väestökato vuositasolla pakottaa tekemään veropohjan kaventuessa ja palveluiden käyttäjien ja maksajien vähetessä. Kesäniemen mukaan myös Forssan seudulla täytyy terästäytyä. Seutukunnan vahvuudet mm. halpana paikkana asua ja jossa palvelut ovat todella lähellä pitää saada paremmin esille. Tämä tarina pitää saada ulos kunnolla kerrottuna.

Kesäniemen mukaan seutukuntien ja maakuntien välinen kilpailu on kovenemassa.

-Rahasta, työpaikoista ja ihmisistä ja kaikesta tapellaan. Meidän pitää seutukuntana erottautua omilla vahvuuksilla, Kesäniemi sanoo.

Maakuntahallinnon luottamustoimissa pitkään työskennellyt, Forssan kaupunginhallituksen jäsen Ilkka Joenpalo (sd.) sanoo Hämeen maakunnassa Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukuntien elävän moottori- ja rautatien takia aivan erilaisessa tilanteessa ja tulevaisuuden kuvassa kuin 2-tien varteen sijoittuva Forssan seutu.

Koko maakuntahallinnon perustamista Joenpalo pitää kammottavana hankkeena. Joenpalon mukaan on epäselvää, mikä on esimerkiksi Forssan sairaalan tulevaisuus sote-uudistuksen edetessä.

-Ilmassa on paljon stiiknafuulia, Joenpalo toteaa.

Stiiknafuulialla tarkoitetaan koreilevaa ja tärkeän oloista mutta sisällöllisesti tyhjää puhetta. Sana esiintyi ensimmäisen kerran Teuvo Pakkalan Lapsia-kokoelman novellissa Mahtisana jo vuonna 1895. Novellissa juoksukilpailun voittanut Ville julisti ensin olevansa stiiknafuulia.

Maakuntien välisessä kilpailussa Joenpalo pelkää Hämeen puolesta, koska maakunnasta puuttuu yliopisto. HHT-kasvukäytävä tulee kuitenkin pitämään Hämeenlinnan maakunnan keskuksena ja Riihimäen seutukunnan tuntuvassa nosteessa.

Erilaisten selvitystöiden ja ohjelmien suurimmaksi voittajaksi Joenpalo nimeää erilaiset konsulttitoimistot. Joenpalo syyttää sote-valmistelun olleen tasoltaan heikkoa ja sosiaalipuolen palvelut ovat jääneet terveydenhuollon kysymysten varjoon.

-Ja mitä tapahtuu keskussairaaloissa, kun nelisenkymmentä aluesairaalaa lopettaa?

Kuntien roolin muutoksen Joenpalo arvioi olevan kova paikka kuntapäättäjille. Samaan aikaan Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ajaa suurten kaupunkien irtautumista maakuntien ohjauksesta. FL

 

Uusimmat