Lounais-Häme

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö: Kampanjoinnissa kannattaa tuoda esiin ehdokkaita ja paikallisia tavoitteita – "Kuntavaalit eivät ole vain yhdet vaalit"

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomia häiritsevät valtakunnalliset kannatusmittaukset, sillä joka kunnassa puoluepolitiikka näyttäytyy omanlaisenaan.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom muistuttaa, että keskustelulle pitäisi luoda mahdollisuuksia myös vaalien välissä. Kuva on Ypäjän kuntavaalipaneelista vuodelta 2017. Kuva: Seppo Pessinen / FL

Kuntavaalien aktiivisin kampanjointi on ajoittumassa lähelle ennakkoäänestyksen alkamista. Tiiviimpää kampanjointia kohti on menty jo edellisissä vaaleissa, eikä ilmiö liity pelkästään odotuksiin kokoontumisrajoitusten höllentymisestä.

– Lyhyempi ja tehokkaampi kampanjointi ajaa yhtä lailla asiaa, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo ja vertaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa ihmiset väsyivät pitkään presidentinvaalikampanjointiin.

Näissä vaaleissa merkille pantavaa on ollut, että puolueet ovat vain yksi kampanjoiva taho. Esimerkiksi opiskelijajärjestöt ja ammattiliitot ovat nostaneet esiin teemoja, miten kuntavaalit vaikuttavat heidän jäsenistöönsä.

Pekola-Sjöblom pitää tätä hyvänä asiana, sillä kuntavaalit ovat tärkeimmät vaalit kuntalaisten arjen kannalta.

Lue myös: Forssan seudulla kuntavaalikampanjoinnista tulossa tiivis, torille pääsyä odotetaan – Vaalipäällikkö: ” En usko, että yksi some sekoittaa hommaa” (16.5.2021)

– Kuntavaalit eivät ole yhdet vaalit, vaan ne käydään joka kunnassa. Itseäni häiritsevät kannatusmittaukset siitä, mikä puolue on kärjessä, sillä joka kunnassa puoluepolitiikka näyttäytyy omalla tavalla.

Äänestäjille ehdokas on ykkönen

Kuntaliiton tekemän kuntalaistutkimuksen mukaan äänestäjät tekevät äänestyspäätöksensä ensisijassa henkilön ja vasta toissijaisesti puolueen mukaan. Puolueen merkitys kuitenkin korostuu erityisesti suurissa kaupungeissa.

Pekola-Sjöblomista puolueiden kannattaa tuoda kuntavaalikampanjoinnissa valtakunnallisten teemojen sijaan enemmän esiin ehdokkaita ja omia paikallisia tavoitteita.

– On iso miinus, ettei turuille ja toreille voi perinteiseen tapaan jalkautua. Nyt on mietittävä, miten muuten viesti saadaan läpi, keskustelua aikaan ja kiinnostus heräämään.

Median rooli korostuu entisestään näissä vaaleissa. Sanomalehdet ja kaupunkilehdet ovat äänestäjille tutkitusti tärkeitä tiedonhaun lähteitä, ja esimerkiksi Ylen Kuntarundi-podcasteja Pekola-Sjöblom pitää tervetulleena uutuutena.

Sosiaalisella medialla on tietyt seuraajansa, mutta äänestäjien tavoittaminen on sattumanvaraisempaa, sillä kanavia ja ryhmiä on paljon.

Vaalikoneissa ehdokkaat pääsevät tuomaan hyvin esiin omia ajatuksiaan ja äänestäjät tekemään vertailua. Pekola-Sjöblom toivoo, että myös kunnat innostuvat järjestämään verkon välityksellä vaalipaneeleita, joissa keskustellaan paikallisesti tärkeistä kysymyksistä.

Hän lisää, ettei opituista uusista etäosallistumisen tavoista kannata luopua sittenkään, kun koronatilanne helpottaa, sillä keskustelulle täytyy luoda edellytyksiä myös vaalien välillä.

– Edustuksellisen demokratian merkitys säilyy tulevaisuudessakin erittäin keskeisenä, mutta se ei tarkoita, etteikö myös kuntalaisia voisi ja pitäisi kuunnella, kun tehdään päätöksiä kuntalaisten parhaaksi.

Paljon yleistynyt osallistuva budjetointi on tästä hyvä esimerkki. Joissakin kunnissa kuntalaiset ovat päässeet kertomaan myös kantansa, mistä säästetään.

Otollinen aika ilman vaalisumaa

Joillekin puolueille vaalien siirtyminen voi olla kustannuskysymys, kun kampanjointiin oli otettava uusi startti. Pekola-Sjöblomista ajankohta kuntavaaleille on kuitenkin sikäli otollinen, ettei takana ole vaalisumaa.

– Pienissä kunnissa aika vakiintuneesti äänestetään tai ollaan äänestämättä, oli tilanne mikä hyvänsä.

Hän uskoo, että kahdeksi viikoksi pidennetty ja ennen koulujen lukuvuoden loppumista alkava ennakkoäänestysaika edesauttaa äänestämään lähtemistä. Valtakunnallisen äänestysprosentin kannalta merkitsee paljon, miten isoissa kaupungeissa lähdetään uurnille.

– Tosi tärkeää on myös, miten nuoret saadaan liikkeelle. He ovat haastava ryhmä.

Istuvilla valtuutetuilla on aina etulyöntiasema. Heidän osuutensa läpimenijöistä on ollut aikaisemmissa kuntavaaleissa keskimäärin yli 50 prosenttia, kevään 2017 kuntavaaleissa 56 prosenttia. Uusien ehdokkaiden läpipääsyä helpottaa, jos he ovat kuntalaisille entuudestaan tuttuja ja osoittautuneet luotettaviksi esimerkiksi opettajan tai hoitajan työssään.

Viime kuntavaaleihin verrattuna Pekola-Sjöblom on hieman yllättynyt, ettei sote-uudistus ole ollut niin näkyvästi esillä, vaikka nyt sen läpimeno on todennäköisempää.

– Korona ja sen aikaiset haasteet sekä talous ovat vieneet enemmän tilaa. FL

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti