Lounais-Häme

Kuntaministeri Lännen Medialle: ”Ennustan lisää kuntaliitoksia”

Helsinki, Lännen Media

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) arvioi, että kuntien määrä vähenee Suomessa, kun kuntien lakisääteisiä tehtäviä siirretään kahdeksalletoista maakunnalle.

– Kyllä minä ennustan kuntaliitoksia. Kuntien pitää arvioida realistisesti syntyvyyttä, ikärakennetta, elinkeinorakennetta ja verotulojen kehitystä, Vehviläinen painottaa Lännen Medialle.

Ministeri haluaa, että jokaisessa kunnassa pohditaan maakuntauudistuksen yhteydessä, onko kunnan järkevää ja realistista jatkaa itsenäisenä, vai olisiko sittenkin parempi yhdistyä suuremmaksi kunnaksi naapureiden kanssa.

Vehviläinen esitteli maanantaina Helsingissä, millainen on tulevaisuudessa työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Kuntien vastuulle jäävät osaaminen ja sivistys, terveys ja hyvinvointi, liikunta ja kulttuuri, nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka sekä maankäyttö ja rakentaminen.

Jääkö pienille kunnille riittävästi tehtäviä?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen maakunnille vie kuntien vastuulta pois 200 000 henkilötyövuotta. Lännen Media kysyi Vehviläiseltä, jääkö Suomen kymmenille pienille kunnille niin paljon tehtäviä, että niiden jatkaminen itsenäisinä on mielekästä.

Muutaman tuhannen asukkaan kunnissa on usein vain pari koulua, eikä maankäytössä tai rakentamisessa tapahdu vuosittain välttämättä ihmeitä.

– Jokaisen kunnan pitää tarkastella omaa tulevaisuuttaan. Tarkasteluun kuuluvat syntyvyys ja ikärakenne. Pitää realistisesti katsoa, millainen on tulevaisuuden näkymä oman kunnan osalta, eikä pelkästään parin vuoden sisällä, vaan 10–20 vuoden sisällä.

– Pitää arvioida elinkeinorakennetta ja työllisyystilanne ja sitä, mitkä ovat mahdollisuudet saada verotuloja enemmän kuin nyt. Onko mahdollisuuksia vai eikö niitä ole, Vehviläinen lähetti kysyttäessä terveisensä kaikkein pienimmille kunnille ja 5 000–10 000 asukkaan kunnille.

Heti perään Vehviläinen painotti, että kunnat eivät voi odottaa valtionosuuksiensa nousevan.

– Se on rauhoittanut kuntakenttää, että tällä vaalikaudella ei ole kuntien valtionosuuksien leikkauksia. Samalla sanon ihan suoraan, että on epärealistista ajatella, että jatkossa valtionosuudet tulisivat kasvamaan. Jokaisessa kunnassa pitää olla arvioissa rehellinen, ministeri muistuttaa kuntapäättäjiä valtion taloudellisten lihaksien surkastumisesta.

Maakuntauudistuksen yksi erikoisuus liittyy siihen, että kunnilla säilyy perustuslain takaama itsehallinto, vaikka maakunnat eivät saa vastaavaa perustuslaillista selkänojaa, koska niiltä puuttuu verotusoikeus.

– Meillä on ollut yli 150 vuotta kunnallinen itsehallinto. Perustuslaissa kunnalla on paljon laajempi itsehallinnollisuus kuin mitä tuleville maakunnille tulee. Nyt näyttää siltä, että maakunnilla ei ole aluksi verotusoikeuttakaan, ja kunnilla on oma verotusoikeus, Vehviläinen sanoo.

”Ajattelemme liian järjestelmäkeskeisesti”

Lähestyvien kunta- ja maakuntavaalien kampanjoihin Vehviläinen toivoo avointa keskustelua kunkin alueen liitosmahdollisuuksista.

– Voihan se olla, että kunnan rooli onkin jokin ihan muu kuin huolehtia lakisääteisistä tehtävistä.

– Että kunta irtoaa enemmän ihmisten yhteisöksi. Kun Finlandia-talossa pidettiin tulevaisuuden kunta -alkutilaisuutta, laitoin piispoista aina eri puolueiden entisiin ministereihin saakka kyselyn, millainen on tulevaisuuden kunta. Kaikkien vastauksissa luki, että kunta on ihmisten yhteisö, mikä kertoo siitä, että me, ainakin minä, ajattelemme liian järjestelmäkeskeisesti.

– Talvella liukastumisten tuottamat vammat vievät paljon verovaroja. Valtimon kunnassa jaettiin muutamia satoja kenkien liukuesteitä. Pienellä vaivalla säästettiin varmaan muutama satatuhatta euroa, kun ihmiset eivät kolhi itseään ja joudu sairaalahoitoon, Vehviläinen antaa esimerkin siitä, miten pienen kunnan ”ihmisten yhteisö” voi tehdä tärkeää työtä.

Maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä: 36 uutta hyväpalkkaista virkaa

Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä tammikuussa 2018.

Vaalien jälkeen valtuusto päättää maakunnan hallintosäännöstä, jossa määritellään maakuntajohtajan ja sotetuotantojohtajan valtaoikeudet ja toimenkuvat.

Suomeen syntyy siis 36 täysin uutta ja hyvin palkattua virkaa, joihin todennäköisesti valitaan ihmiset maakuntien poliittisten voimasuhteiden perusteella.

Vehviläinen korostaa, että maakuntien ykkösvirkamiesten toimikausien pituuksista ei ole olemassa päätöksiä.

Keskustalainen kuntaministeri kertoo, että hallitus saattaa sallia Helsingille, Espoolle, Vantaalle ja Kauniaisille erillisen sote-ratkaisun – ja sellaisen, jossa pääkaupunkiseudun väkirikkaat kunnat saavat itse jatkaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä.

– Hallitus odottaa pääkaupunkiseudun kunnilta esitystä. Voi olla, että pääkaupunkiseudun kohdalla säädetään sotessa erillislaki, Vehviläinen väläyttää.

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic