Lounais-Häme

"Kuoseja on arkistossa satojatuhansia" - Forssan museosta jatkossa kaupungin tekstiiliperinnön esiinnostaja

Forssan Museon projektikoordinaattori Kristiina Huttunen selaa vanhoja kuosimalleja. Muutamia niistä on painettu mikrokuituliinoiksi museomyymälään.

-Ihmiset ovat toivoneet enemmän perinnettä museokauppaan. Kuosit ovat 20-luvulta ja suunnittelijat anonyymejä. Siihen aikaan kuosit ostettiin ulkomailta ja molettimestarit sitten jäljensivät niitä, hän kertoo.

 

Painokankaista on muutenkin tulossa Forssan museon sydän. Kaikkiaan kokoelmissa on satojatuhansia kuoseja, ja yhtiölle teki töitä vuosien varrella yli sata suunnittelijaa.

Tästä lähin museo aikookin profiloitua tekstiiliperinnön vaalimiseen.

-Edellisen toimintaohjelman aikana pistettiin museo kuntoon. Nyt edessä on tekstiiliperinnön esiin nostaminen. Sen säilyttämisessä ja esiintuomisessa on ollut puutteita. Kuosien kaupunki on osa tätä, museonjohtaja Kati Kivimäki kertoo.

Tekstiiliperintöä on nostettu esiin muuallakin. Forssalla on kuitenkin yksi valtti.

-Meidän ainutlaatuisuutemme on painetun kankaan kokoelma. Tässä laajuudessa niitä ei ole muualla. Forssa oli Suomen ensimmäinen paikka, jossa painettiin kangasta, Kivimäki sanoo.

 

Hänestä tekstiiliperintöä voisi hyödyntää kaupungissa enemmänkin, yleisilmeessä ja tarinallisena aineksena.

Sivistys- ja tulevaisuuslautakunta hyväksyi museon tekstiiliperinnön säilyttämiseen sitoutuvan toimintaohjelman tiistaisessa kokouksessaan.

Seuraava iso askel on Kuosikeskuksen paikka. Siitä päätettäneen sivistys- ja tulevaisuuslautakunnassa kesäkuussa.

Vaihtoehtoja tiloiksi on kaksi: Hamkin Resurssiviisauskeskus Kehräämöllä sekä nykyinen Tekstiilimuseo.

– Parhaalta tuntuu Hamkin tila. Se ei vaatisi isoja muutoksia ja sijainti on loistava. Se voisi tulla edullisemmaksi ratkaisuksi ja elävöittäisi myös Kehräämön käytäviä. Ongelma on kuitenkin, että tila on Hamkin omaisuutta ja sinne muutto vaatisi, että kaupunki ostaisi tai vuokraisi sen. Tekstiilimuseon tila taas vaatisi isoa remonttia ja isoja muutoksia, jotta sinne saisi arkiston mahtumaan. Nykyisellään se ei sovellu työ- tai arkistokäyttöön.

 

Kuosikeskus kokoaa museon ja avoimen arkiston saman katon alle.

-Se toimisi vähän samaan tapaan kuin kirjastot. Samassa paikassa olisi arkisto, arkistonhoitaja, näyttely ja työskentelytiloja. Hamkin tilassa olisi myös synergiaa muiden toimijoiden kanssa, Kivimäki hahmottelee.

Kun tila on selvillä, kilpailutetaan arkkitehtien suunnitelmat. Niiden on tarkoitus valmistua syksyn aikana.

Jos kaikki menee suunnitellusti, Kuosikeskus avaa ovensa 2020. FL

 

Uusimmat