Lounais-Häme Kanta-Häme

Kuulokeskuksen asiakasmäärät kasvavat – Toimivan kuulokojeen saa keskussairaalassa noin puolessa vuodessa

Kuulokeskuksen asiakasmäärät kasvavat vuosittain muutamalla sadalla.
Audionomi Minna Mäkinen asentaa kuulolaitetta. Jos Kanta-Hämeen keskussairaalan kuulokeskuksen omat lihakset eivät tulevaisuudessa riitä, täytyy palvelua alkaa ostaa sairaalan ulkopuolelta. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Audionomi Minna Mäkinen asentaa kuulolaitetta. Jos Kanta-Hämeen keskussairaalan kuulokeskuksen omat lihakset eivät tulevaisuudessa riitä, täytyy palvelua alkaa ostaa sairaalan ulkopuolelta. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Kanta-Hämeen keskussairaalan kuulokeskuksen asiakasmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti vajaassa parissa kymmenessä vuodessa.

Kuulokeskuksen osastonylilääkärin Lauri Viitasen mukaan 2000-luvun lopulla laitesovitusmäärä keskussairaalassa oli vuodessa noin 1 000. Tänä vuonna sovituksia on noin 3 000.

– Asiakasmäärät kasvavat vuosittain muutamalla sadalla asiakkaalla, Viitanen kertoo.

“Kuntoutusprosessi, ei toimenpide”

Toimitukseen yhteyttä ottanut lukija ihmetteli Kanta-Hämeen keskussairaalan kuulokeskuksen jonotusaikoja. Lukijan mukaan kuulolaitetta joutuu odottamaan jopa puoli vuotta.

Keskussairaalan jonotusaikoja seuraavan eOdotusjono- mittarin mukaan korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle sekä kuulokeskukseen ensimmäistä hoitokäyntiä odottaa parhaillaan noin 680 ja hoitoon pääsyä yli 600 asiakasta.

Viitasen mukaan ei ole syytä tuijottaa jonossa odottavien ihmisten määrää, varsinkin kun kyseessä korvapoliklinikan ja kuulokeskuksen yhteinen jono. Ensimmäistä kuulolaitteen sovitusta odottaa tällä hetkellä Viitasen mukaan noin 250 asiakasta.

– Sairauden hoitoon verrattuna tämä on kuntoutusprosessi, ei toimenpide. Laki määrää seuraamaan ensimmäistä hoitoon pääsyaikaa. Se on kuusi kuukautta ja siinä olemme aina pysyneet.

Kuulokojeen käyttäjän kontrollikäynti sovitaan viiden vuoden päähän. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Kuulokojeen käyttäjän kontrollikäynti sovitaan viiden vuoden päähän. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Kuulolaite ei sovi kerralla

Keskussairaalan kuulokeskus toimii terveydenhuollon piirissä toimivan korvapoliklinikan yhteydessä. Kiireettömään terveydenhoitoon saa lain mukaan olla maksimissaan kolmen kuukauden jonot.

– Myös kuulotutkimukseen on jonoa, mutta kolmen kuukauden hoitotakuussa on pysytty. Päivystykseen tulevat akuutit tapaukset saamme hoidettua.

Kuulolaitteen sovitusta varten tarvitaan usea käyntikerta, että laite säädetään yksilöllisesti toimivaksi.

Viitasen mukaan yli 600 asiakkaan hoitokäyntiä jonottavissa, ovat mukana asiakkaat, jotka odottavat uusintakäyntiä jo asennettuun kuulolaitteeseen.

– Filosofiamme on, että pyrimme sovittamaan laitteet itse ja olemme harvoja suomalaisia sairaaloita, jotka siihen pystyy.

Sovitus pyritään tekemään jo ensimmäisellä käynnillä, mikä helpottaa jonon purkamista.

Kutsu ensimmäiseen laitesovitukseen tulee Viitasen mukaan 4–6 kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Asiaa nopeuttaa, jos esitutkimukset on hoidettu avohoitopuolella.

Kiireellisissä tapauksissa, jos esimerkiksi töissä on suuria vaikeuksia, aika on saatu järjestettyä nopeamminkin.

Koulutuksessakin haasteita

Väestön ikääntyessä kuulolaitteiden kysyntä kasvaa ja kuulokeskuksen työmäärä kasvaa.

Kuulokeskus kamppailee sairaalaresurssin lisäksi koulutusresurssin kanssa.

Kuulokojeen sovittajille ei ole perusopinnoista ammattiin johtavaa koulutusta, audionomikoulutus on toteutettu terveydenhuollon ammattilaisille lisäkoulutuksena.

– Suomen Audiologian yhdistys lähestyi opetusministeriötä jo 2000-luvun lopulla koulutusvajeen takia, mutta koulutusuudistuksen vuoksi ei uusia ammattiin johtavia tutkintoja katsottu voitavan perustaa.

Kasvaviin jonoihin ja hoitotakuun ylittymisvaaraan Kanta-Hämeen keskussairaalan kuulokeskuksessa varaudutaan yksinkertaisella keinolla: ylitöillä.

Jatkossa, jos omat lihakset eivät riitä, aletaan palvelua ostamaan sairaalan ulkopuolelta. FL

Fingerpori

comic

Uusimmat