Kuulunko riskiryhmään, jos minulla on astma tai diabetes? Etälääkäri listaa seitsemän esimerkkiä huonosta hoitotasapainosta

Valtakunnallisessa chat- ja etävastaanotossa työskentelevä työterveyslääkäri Hanna Niskasaari kertoo saaneensa parin viime viikon aikana paljon huolestuneita kysymyksiä koronaviruksen riskiryhmiin liittyen.

– Ihmisillä on suuri huoli ja epätietoisuus riskiryhmiin kuulumisesta ja siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa. Huoli omasta ja läheisten terveydestä aiheuttaa stressiä, voi viedä yöunet ja vaikuttaa mielialaan ja jaksamiseen, Niskasaari kertoo.

Sosiaalinen media on pullollaan epämääräisiä varoituksia. Lisäksi THL:n ensimmäiset ohjeet riskiryhmistä olivat epätarkkoja ja jättivät paljon avoimia kysymyksiä. Monella on tarve yksityiskohtaisemmalle tiedolle.

Niskasaarelta on kysytty, kuuluvatko astmaa, verenpainetautia tai diabetestä sairastavat automaattisesti riskiryhmään.

– Vastaus näihin kaikkiin on ei. Riskisi ei ole suurentunut, jos voit elää tavallista elämää, kävellä lehdenhakureissut, käydä saunassa ja nauttia keväästä. Jos et vieraile säännöllisesti sairaalassa, et todennäköisesti kuulu riskiryhmään, Niskasaari vastaa.

Altistaako kortisoni astmaatikon vaaralle?

Lukuisat astmapotilaat ovat kertoneet huolistaan kortisoniin liittyen. Hanna Niskasaari muistuttaa, että hoitavat kortisonipohjaiset astmalääkkeet eivät aiheuta vaaraa, vaan pitävät hengitystiet kunnossa ja astman hyvässä hallinnassa.

Riskiryhmään kuuluminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että henkilön pitäisi jäädä pois töistä.

– Keskustele esimiehesi kanssa etätyömahdollisuudesta tai työn muokkauksesta sellaiseksi, että kohtaisit työssäsi vähemmän ihmisiä. Voit aina kysyä tilanteestasi myös omalta työterveyshoitajaltasi tai -lääkäriltäsi, Niskasaari neuvoo.

Koronaa vai katupölyä?

Monet koronaan liitetyt oireet sopivat myös perusflunssaan ja katupölykauteen.

Jos oma vointi on melko hyvä, ei tilanteesta kannata Hanna Niskasaaren mukaan huolestua. Silloin on paras levätä ja seurata tilannetta.

Koronatestejä tehdään sekä julkisella että yksityisellä puolella vain silloin, kun THL:n ja sairaanhoitopiirin määrittelemät kriteerit täyttyvät. Testaaminen on tarkasti säänneltyä, koska testejä ja testaajia on toistaiseksi vähän.

– Sääntelyllä pyritään turvaamaan sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden, oireilevien riskiryhmien ja välitöntä hoitotyötä tekevien ja oireilevien sosiaali- terveydenhuollon työntekijöiden testaaminen. Ketään oireetonta ei testata, Niskasaari kertoo.

Hän muistuttaa, ettei positiivinen testi hyväkuntoisella ihmisellä muuta hänen hoitoaan.

– Tarvittaessa käytetään hengitysteitä avaavia lääkkeitä (ns. avaava suihke), alennetaan kuumetta parasetamolilla, huolehditaan juomisesta ja syömisestä ja levätään kotona välttäen ylimääräisiä, ulkopuolisia ihmiskontakteja, jottei ketään altistettaisi tartunnalle, Niskasaari kertoo.