Lounais-Häme

Kykeneekö yhtymäjohtaja kaksoispestiin – Lue myös Tuula Koivulan kokemukset

Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto valitsi keskiviikkona Maaria Silviuksen yhtymäjohtajaksi elokuussa eläkkeelle jäävän Tuula Koivulan seuraajaksi. Silvius toimii tällä hetkellä koulutuskuntayhtymän rehtorina.

Silviuksen valinta tapahtui äänestyksen jälkeen. Yhtymähallitus esitti Silviuksen valintaa niukasti äänin 6–5. Silviuksen vastaehdokkaana oli Pasi Kankare. Yhtymävaltuustossa Silviuksen valinta siunattiin hieman selvemmällä erolla.

Silviuksen valinta jakaa mielipiteitä. Yhtymävaltuuston forssalainen puheenjohtaja Eino Järvinen (sd.) kertoo äänestäneensä yhtymäjohtajaksi Silviusta.

-Silvius on forssalainen ja tuntee koulun entuudestaan. Kankare on salolainen eikä luvannut muuttaa Forssaan. Silvius myös hoiti FAI:n ja Faktion fuusion mallikkaasti. Se painoi vaakakuppia hänen suuntaan. Molemmat ehdokkaat olivat hyviä, mutta Silviuksesta löytyi enemmän hyviä puolia, Järvinen perustelee kantaansa.

 

Somerolainen Kati Fonsell-Laurila (kok.) äänesti yhtymähallituksessa Pasi Kankareen puolesta. Hänkin kehuu molempien ehdokkaiden kykyjä, mutta piti Kankaretta parempana valintana.

-En epäile Silviuksen kykyjä ja potentiaalia tehtävän hoitamisessa. Kankareen johtamiskokemus ja verkostot olisivat olleet tärkeitä saada käyttöön nyt, kun ammatillisessa koulutuksessa tapahtuu isoja muutoksia, Fonsell-Laurila sanoo.

Hänen mukaansa FAI:n ja Faktian fuusioitumisen arpia on yhä näkyvissä.

-Ulkopuolelta tulevalla yhtymäjohtajalla olisi tässä tilanteessa erilainen mahdollisuus viedä asioita eteenpäin.

 

Samaa sanoo tammelalainen Simo Pärssinen (kesk.), joka äänesti yhtymävaltuustossa Kankareen puolesta.

-Siinä tilanteessa, missä talo tällä hetkellä saamieni viestien mukaan on, ulkopuolinen johtaja olisi ollut parempi vaihtoehto. Kokouksissa kuulemieni viestin perusteella henkilökemioissa on edelleen kitkaa failaisten ja faktialaisten kesken, Pärssinen sanoo.

Pärssinenkin kehuu Kankareen ja Silviuksen sekä kolmannen ehdokkaan, koulutuskuntayhtymän talousjohtaja Tanja Paassillan asiantuntemusta. Kankareen CV vakuutti Pärssisen.

-Kankareella on paljon sellaista osaamista, mitä yhtymäjohtajalta vaaditaan, kuten kontakteja opetushallitukseen.

Järvinen näkee, ettei Silviuksen valinta aiheuta kitkaa talon sisällä.

-Fuusion jälkimainingeissa tuli kitkaa, kun failaisten tehtäviä ja palkkoja muutettiin. Silvius on hoitanut rehtorin tehtävää hyvin ja hän on hyvä henkilöstöjohtaja.

 

Järvinen perustelee Silviuksen kannattamista myös säästöillä. Järvisen mukaan Silvius totesi haastatteluvaiheessa olevansa valmis hoitamaan sekä yhtymäjohtajan että rehtorin tehtävää. Tämä toisi Järvisen mukaan lähes 100 000 euron säästön henkilöstökuluissa vuositasolla.

Pärssinen pohtii, pystyykö sama ihminen pystyy hoitamaan sekä yhtymäjohtajan että rehtorin tehtävää.

-Tehtävien yhdistäminen voi olla vaikeaa. Yhtymäjohtajan pitää suuntautua talosta ulospäin, hoitaa työelämäyhteyksiä, markkinointia ja lobbausta, rehtori taas vastaa arjen pyörittämisestä. Yhtälö on vaikea, mutta mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. Yhtymähallitus ottanee asiaan aikanaan kantaa. FL

Lue eläköityvän yhtymäjohtaja Tuula Koivulan mietteitä Forssan Lehden nettisivuilta osoitteesta www.forssanlehti.fi.

 

“Koin monesti riittämättömyyden tunnetta”

Elokuussa virallisesti eläkkeelle jäävä Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän yhtymäjohtaja Tuula Koivula kertoo omista kokemuksistaan yhtymäjohtajana ja rehtorina:

“Minut valittiin vuonna 2002 johtavaksi rehtoriksi, jonka tehtävänkuvaan kuuluivat sekä rehtorin että kuntayhtymän johtajan tehtävät. Nimike muuttui matkan varrella kuntayhtymän johtaja/rehtori nimikkeeksi, koska kuntayhtymässä ei ollut enää muita rehtori-nimikkeellä toimivia.
Toimin toimenkuvalla olin vuoden 2015 loppuun, kunnes aikuiskoulutus fuusioitui kuntayhtymään. Silloin tehtävät jaettiin niin, että minä aloin hoitamaan kuntayhtymän johtajan ja Maaria Silvius rehtorin tehtäviä. Niiden jakaminen oli oikea ratkaisu muutoksessa.
Yhdistelmätehtävän hoitaminen onnistui, kun laittoi onnistumaan. Koin monesti riittämättömyyden tunnetta, koska en kyennyt paneutumaan asioihin niin hyvin kuin olisin halunnut. Olin silloin vielä nuorikin. Tosin asioita voi hoitaa monella tavalla, kunnianhimoisesti tai vähemmän kunnianhimoisesti.
On tärkeää hoitaa hyvin sekä oppilaitoksen arkipäivään liittyviä asioita, kuten taloutta ja sen seurantaa, sisäistä valvontaa, henkilöstö- ja opiskelija-asioita (niin sanottua sisäpolitiikka). Yhtä tärkeää on hoitaa hyvin luottamushenkilötoimintaa, hallituksen, valtuuston ja tarkastuslautakunnan kokousten valmistelua (ulkopolitiikkaa). Tärkeää on hoitaa myös hyvin työelämä- ynnä muita yhteistyöverkostosuhteita.
Toivoin, että aikaa olisi jäänyt myös valtakunnallisten ammatillisen koulutuksen tehtävien hoitamiseen, mikä olisi ollut oivallinen tapa tuoda Forssaa ja oppilaitosta esille.”

 

“Kateellisena” katselin vierestä, kun isompien organisaatioiden johtajat olivat mukana Taitaja-toiminnassa, rehtoriyhdistyksessä, ammatillisen koulutuksen valtakunnallisissa kehittämisryhmissä.
Muutamaan ilmoittauduin, mutta vähän ehdin osallistumaan, kun oppilaitoksessa oli aina jotain akuuttia silloin kun olisi pitänyt lähteä jonnekin. Vaikka nykyään käytetään paljon skypeä neuvotteluissa, mikä on erinomainen aikaa säästävä menetelmä, se ei korvaa edellä mainituissa tehtävissä henkilöiden tapaamisia kasvokkain.
Päivät ovat aina olleet pitkiä ja työt ovat jatkuneet kotona, paljon on ollut “pakollisia” iltatilaisuuksia ja vielä enemmän vähemmän pakollisia verkostoyhteistyöhön liittyviä tapaamisia. Vaikka joka illaksi, jos vain on jaksanut. Aluksi olin kovin aktiivinen, mistä näin jälkeenpäin ajattelen “miten ihmeessä jaksoin”. Jos kalenteri ei ole täynnä kokouksia, se ei tarkoita etteikö olisi töitä. 

Uskon, että uudelleenjärjestelyjä tarvitaan, koska rehtorin työnkuvan täyttää nyt ja aika pitkään edelleen paljolti ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano oppilaitoksessa. En lähde arvioimaan, kuinka paljon töitä pitäisi siirtää muille ja kenelle ne pitäisi siirtää ja kenen työnkuvaan ne mahtuisivat.
Maaria Silvius on hoitanut tehokkaasti rehtorin tehtäviä ja kontakteja työelämään, mutta hallituksen, valtuuston ja tarkastuslautakunnan asioiden valmistelu julkisella sektorilla on uutta. On yhtymähallituksen asia päättää, hoitaako hän molemmat tehtävät vai ei.
Aikuiskoulutuksen fuusioituminen kuntayhtymään on sujunut yllättävänkin hyvin, mutta ihan kaikki eivät ole omaksuneet eivätkä hyväksyneet kuntayhtymän toimintatapoja. Julkisen organisaation toimintapa vain on erilainen kun osakeyhtiön. Toivon, että yhteishenki vielä entisestäänkin paranee, vertailu loppuu ja kuntayhtymää johdetaan tulevaisuudessakin kuntayhtymän periaatteilla, mitkä ovat pitkässä juoksussa olleet hyvät. Uudistamista tarvitaan, mutta hyviä käytänteitä ei uudistamisinnossa kannata romuttaa.”

 

 

Uusimmat