Lounais-Häme

Kyläkauppa herättää muistoja

Urjalalainen Seppo Pirhonen juhli torstai-iltana Meidänkin kylässä oli kauppa -kirjansa julkistamista.

Urjalan Säätiötalon pöydällä oli esillä yhdeksän kirjan rivistö. Kaikki Pirhosen käsialaa.

Pirhonen sanoo, että välillä hänellä on ollut samaan aikaan työn alla parikin kirjaa.

-Aika paljon aikaa on mennyt koneen vieressä, Pirhonen myöntää.

Välillä hän istuu aamusta iltaan naputtelemassa ja tutkimassa asioita. Mies naurahtaa, että onneksi on lastenlapsia.

-Kun lastenlapset tulevat käymään, on pakko pitää vapaapäivä.

Meidänkin kylässä oli kauppa -kirja sai alkunsa torilla, kun Pirhonen jutteli Heikki Salon kanssa.

-Olin juuri saanut valmiiksi Evakoista kaveriksi -kirjan, ja kauppiaan poika Heikki ehdotti, että kirjoittaisin seuraavaksi kaupoista.

Vuonna 2013 Pirhonen sai apurahan Tietokirjailijoilta, joten kirjaa oli pakko alkaa tehdä.

-Poikamme Taneli kuoli tapaninpäivänä vuonna 2014. Se pysäytti…, Pirhonen saa sanottua.

Kaupoista kertova kirja piti valmistua kevääksi, sitten jouluksi, mutta aika kului.

-Työ olikin isompi kuin ajattelin.

Tosin hän teki pari muuta kirjaa valmiiksi vuonna 2015.

Tuore kirja jakautuu kolmeen osaan: yleiseen kaupan historiaan oravannahoista tähän päivään, Urjalan kylien kauppoihin sekä kauppiaiden ja asiakkaiden muistoihin.

Kaupanpito oli maaseudulla rangaistavaa vuoteen 1859 asti.

-Kaupanpito oli kaupunkiporvariston etuoikeus.

Pirhosen mukaan kaupanpitäjät olivat entisiä kauppa-apulaisia, nuoria yritteliäitä miehiä.

-Heidän piti olla nuhteettomia ja kirjanpitotaitoisia.

Ennen kuin maaseutu sai omat kauppaluvat, Urjalasta käytiin kaupassa ja markkinoilla muun muassa Turussa, Hämeenlinnassa ja Helsingissä.

-Markkinamatkoja tehtiin muutaman kerran vuodessa yhdessä muiden kyläläisten kanssa.

Yksin ei haluttu reissata, koska matkan varrella saattoi olla maantierosvoja. Ja jos isännällä oli taipumusta juopotteluun, lähti emäntä mukaan.

Turkuun vietiin parruja, piiruja, lankkuja, tuohia, parkkia ja potaskaa. Helsinkiin vietiin karjaa ja lihaa.

Takaisin maalle vietiin suolaa koko vuoden tarpeeksi ja rautaa sepän materiaaliksi. Hämeenlinnassa käytiin hevoskauppaa.

-Myös tupakkaa, kahvia ja ruskeaa sokeria vietiin maalle.

Urjala sai ensimmäisen kauppansa heti lainmuutoksen jälkeen. Viktor Jansson perusti Urjalan ensimmäisen kaupan Nuutajärvelle vuonna 1859.

Bror Knut Jansson perusti muutamaa vuotta myöhemmin kaupan Laukeelaan.

-Tove Jansson on samaa sukua.

1880-luvulla Urjalassa oli pitkälti toistakymmentä kauppiasta. 1940-luvulla syntyi Kesko ja muut ketjut. Kirjassa on myös tarinaa Valtti-Rabattien urjalalaisesta perustajasta Tarmo Marjamäestä.

Pirhonen toteaa, että maaseudun kaupat ovat vähentyneet ja taas saatetaan kulkea pitkiä matkoja kauppakeskuksiin.

-Ostoksilla käynti on ajanvietettä, shoppailua, Pirhonen miettii ja myöntää, että kaupankäynnissä on samoja piirteitä kuin 1800-luvun alkuvuosina.

Sunnuntaiaukiolokaan ei ole uutta. Kauppa-asiat hoidettiin aikanaan samalla, kun käytiin kirkossa.

-Verkkokauppa on muuttanut kaupankäyntiä. Esimerkiksi Urjalan makeistukun myynnistä puolet tapahtuu verkossa.

Pirhonen on avannut nettisivuston kauppamuistoja.fi, jonne voi antaa palautetta kirjasta.

-Sinne voi myös kertoa omia kauppamuistoja. Sivusto täydentää kirjaa.

Seuraavaksi Pirhonen aikoo keskittyä Urjalan Sanomien 100-vuotishistoriikin kirjoittamiseen.

Pirhonen kirjoittaa pääasiassa tietokirjoja. Muistelmillekin on tosin jo nimi valmiina. Sitä hän ei vain kerro.

-Sen olen oppinut, ettei paranisi kertoa suunnitelmistaan kovin paljon etukäteen, Pirhonen naurahtaa. FL

 

Seppo Pirhonen
Syntynyt vuonna 1952 Urjalassa.Opiskeli Turussa.Asuu vaimonsa kanssa Urjalankylän Hunningolla.Kuusi lasta, viisi lastenlastenlasta, lisäksi bonuslapsia.Opettajana Menosten ja Urjalankylän kouluilla, työskennellyt myös toimittajana.Jäi eläkkeelle vuonna 2013.25 vuoden ura kunnallispolitiikassa; 24-vuotiaana Urjalan valtuuston puheenjohtajaksi, lopetti politiikassa 48-vuotiaana.Kirjat: Meidänkin kylässä oli kauppa, 2017, Kun tää sota loppuis…, 2015, Pääteasema, 2015, Paluu Muistojen Muurilaan, 2011, Evakoista kavereiksi, 2010, Aika ennen meitä Kuolemajärvellä, 2007, Vremena do nas, 2007, Sinne tahdon mennä, Kun näinkin menis.Lisäksi kirjoittanut toistatuhatta kolumnia 35 vuoden aikana Forssan Lehteen.

Uusimmat