Lounais-Häme Forssa

Kynttilät valaisevat 105 päivää – Talkoorinki pitää talvisodan muistotulet palamassa Koijärvellä

Aimo Honkasalo korostaa, että sota ei ole juhlan aihe, mutta sen koskettamia voi muistaa. Kynttilät palavat surun merkiksi ja vainajien muistoksi. Kuva: Tapio Tuomela
Aimo Honkasalo korostaa, että sota ei ole juhlan aihe, mutta sen koskettamia voi muistaa. Kynttilät palavat surun merkiksi ja vainajien muistoksi. Kuva: Tapio Tuomela

Kun Suomi täytti 100 vuotta, Suomen sankarihaudat saivat itsenäisyyspäivänä talkoovoimin pienet seppeleet. Pieni ele näytti ja tuntui koijärveläisen Aimo Honkasalon mielestä hyvältä.

Siitä hänen mieleensä jäi kytemään ajatus, että jollain tavalla sodissa kaatuneita tulisi muulloinkin muistaa.

Tuo kipinä sytytti kynttilät 30. marraskuuta 2019.

– Ajattelin, että kyllä meidän täytyy pystyä pitämään sankaripatsaalla kynttilät palamassa talvisodan päivien ajan, kun miehet pystyivät aikanaan sotimaan rintamalla, Honkasalo perustelee.

Honkasalo on Forssan seudun sotaveteraanit ry:n Koijärven kerhon aktiiveja.

Hän heitti ajatuksen talvisodan kynttilöistä kyläläisten puntaroitavaksi, ja se otti talkoisiin tottuneissa heti tulta.

– Lopulta kävi niin, että kynttilävuoron ottajia olisi ollut enemmän kuin niitä oli tarjolla. Kukin talkoolainen on viikon ajan vastuussa, että tuli ei muistomerkillä sammu. Talkoolainen vastaa myös kynttilöiden hankinnasta.

Kynttilät palavat sankaripatsaan juurella 13.3. asti. Kuva: Tapio Tuomela
Kynttilät palavat sankaripatsaan juurella 13.3. asti. Kuva: Tapio Tuomela

Kynttiläjoukot koostuvat Honkasalon mukaan pääosin kulmakunnan vanhemmasta väestä, mutta partiolaisetkin lähtivät mukaan omalla viikollaan.

Tuli palaa muistomerkille asetetuissa lyhdyissä, jossa kynttilä on sateelta ja tuulelta hyvin suojassa. Talkootinkiin kuuluvat silti varmistuskäynnit ja usein Honkasalokin poikkeaa kävelylenkillä muistomerkillä tulitikut varmuuden vuoksi taskussa.

Honkasalo toteaa, että sota on sellainen asia, jota ei voi juhlia, mutta sitä, sen koskettamia ihmisiä, perheitä ja sukuja voi muistaa.

– Juhlia voi rauhaa. Ja sen aika on maaliskuussa, kun tulee talvisodan päättymisen aika kirkkopyhineen ja seppelpartioineen. Ehkä Talkookuorommekin laulaa silloin Sankarihymnin, hän vinkkaa kuorokavereilleen.

Aimo Honkasalo on organisoinut talkooringin. Kuva: Tapio Tuomela

Koijärven hautausmaalla lepää yhteensä 37 talvisodassa kaatunutta. Koijärven miehet taistelivat pääasiassa Karjalan Kannaksella. Honkasalo muistuttaa, että määrä oli suhteellisesti paljon pienestä pitäjästä. Kaatuneiden keski-ikä oli 29 vuotta.

– He kuuluivat 75-prosenttisesti PPP5:een eli Polkupyöräpataljoona 5:een, Jalkaväkirykmentti 62:een ja Jääkaripataljoona 1:een, Honkasalo kertoo.

Honkasalo on selvitellyt koijärveläisten sotapolkuja Koijärven seurakunnan historia -kirjasta, jossa on tiedot myös Koijärven sankarivainajista. Eniten koijärveläisiä kaatui Säkkijärven Nisalahdessa, Lihaniemessä, Marjapellossa ja Hajatlahdessa.

– Raskaimmat menetykset koettiin 14. helmikuuta 1940, jolloin rintamalohkolla kaatui yhteensä viisi koijärveläismiestä.

Koijärvi kantoi talvisodassa raskaan taakan. Kunnasta kaatui paljon miehiä suhteessa väkilukuun. Kuva: Tapio Tuomela

Koijärven seurakunnan hautausmaan sankarihauta-alue vihittiin käyttöön 14.1.1940. Ensimmäinen sankarihautaus toimitettiin jo ennen sitä eli 7.1.1940.

Hauta-alueella lepää yhteensä 137 vainajaa, joista 31 on siunattu kentälle jääneenä ja 37 ovat muiden seurakuntien jäseniä. Kolme vainajaa on haudattu yksityishautaan. Lisäksi 10 koijärveläistä on haudattu muualle.

Sankarihauta-alueen rauhaa valvoo muistomerkki. Rauha sankareille -patsaan jalustoineen on suunnitellut kuvanveistäjä Kauko Räsänen. Veistos kuvaa maahan laskeutuvaa enkeliä. Pronssipatsas paljastettiin elokuussa 1953. FL

Talvisota

Talvisodassa Suomi taisteli olemassaolostaan. Suomi oli varautunut sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mutta ei ollut varautunut taistelemaan yksin suurvaltaa vastaan.

Sota alkoi 30.11.1939 ilman sitä edeltävää sodanjulistusta.

Talvisodan ratkaisu tapahtui Karjalan kannaksella. Se oli alusta alkaen taistelujen päänäyttämö. Molemmat maat keskittivät sinne pääosan sotavoimastaan. Kannaksella taistelivat myös koijärveläiset.

Talvisodan 105 päivää kestäneet taistelut päättyivät 13.3.1940.

Puolustusvoimien ja puolustusministeriön sodan jälkeen tekemien ilmoitusten mukaan talvisodan tappiot olivat 67 000 henkeä. Kaatuneiden ja kentälle jääneiden kokonaismäärä oli yli

24 000.

Suomen sodanjohto päätti talvisodan aikana, että kaatuneet siirretään haudattaviksi kotiseutunsa hautausmaille. Se oli omaisten ja sotaan lähteneiden miesten toive. Muissa sotia käyneissä maissa ei ollut samaa käytäntöä.

Lähde: Talvisota.fi

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic