Lounais-Häme

Kysely paljastaa: Joka viides hermostuu melko usein liikenteessä – Autoilijat reagoivat ohituksin, äänimerkein ja elein

Ennakointi ja kiireen välttäminen auttavat säilyttämään kaikille tierauhan, muistuttaa asiantuntija.
Kanta-Hämeessä laaditaan parhaillaan maakunnan omaa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Kuva: Juhani Salo
Ohituksia ja kaistanvaihtoja, äänimerkkejä ja valojen vilkuttelua, toisinaan myös eleitä, huutelua ja äkkijarrutuksia. Näin suomalaiset kokevat autoilijoiden reagoivan, kun heillä menee hermo liikenteessä. Kuva: Juhani Salo, arkisto

Vajaa viidesosa eli 17 prosenttia suomalaisista kertoo hermostuvansa liikenteessä vähintään melko usein, selviää LähiTapiolan kyselystä.

– Positiivista on se, että useimmat näyttävät menettävän hermonsa liikenteessä varsin harvoin. Tämä on tärkeää jo liikenneturvallisuuden kannalta, koska äkkipikaistuksissa voidaan tehdä huonoja päätöksiä ja äkkiliikkeistä seurauksena on helposti onnettomuus. Tunnekuohun vallassa yleinen turvallisuus on harvoin päällimmäisenä mielessä, sanoo liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen LähiTapiolasta.

Kyselyn vastaajista yli puolet kertoo huomanneensa autoilijoiden hermostuessaan vilkuttavan valoja tai antavan äänimerkkejä. Noin kolmannes on kohdannut autoilijoiden elekieltä tai huutelua.

Suomalaisessa liikennekulttuurissa äänimerkki on usein mielenilmaus. Mielenosoittamisen sijaan sitä tulisi kuitenkin käyttää vaaratilanteiden välttämiseen.

– Jälkikäteen annetusta äänimerkistä ei ole mitään hyötyä, muistuttaa Nieminen.

Muut ärsyyntyvät useammin

Kyselystä nousee esiin ristiriita, että ihmiset kokevat muiden hermostuvan liikenteessä paljon useammin kuin heiltä itseltään palaa pinna. Vajaa viidesosa kaikista tielläliikkujista kertoo hermostuvansa liikenteessä vähintään melko usein, mutta muiden koetaan ärsyyntyvän vielä useammin.

Useimmat vastaajat kertovat, että heitä itseään hermostuttaa liikenteessä korkeintaan melko harvoin, mutta muiden he kokevat ärsyyntyvän useammin.

– Liikenteessä voi olla helpompi havaita toisten virheet kuin nähdä korjattavaa omassa toiminnassa. Kaikkien turvallisuuden tähden tärkeää olisi kuitenkin, että kukin keskittyisi hoitamaan oman osuutensa mahdollisimman hyvin. Me kaikki teemme toisinaan virheitä, ja liikenteessä siihen on hyvä varautua ennakoimalla. Vastakkainasettelusta tai tuskastumisesta ei ole tiellä mitään hyötyä, sanoo Nieminen.

Tarpeettomat äkkijarrutukset pois

Liikenteen sujuvuutta ja ennakointia korostaa myös kesäkuun alussa voimaan astunut uusi tieliikennelaki. Sen mukaan liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata. Ajoneuvoa ei jatkossa saa myöskään ajaa ”aiheettoman hitaasti eikä jarruttaa äkkiä tarpeettomasti”.

Käytännössä uusi tieliikennelaki kieltää liikenteen tukkimisen ja äkkijarrutukset, joihin vajaa kolmasosa LähiTapiolan kyselyyn vastaajista kokee autoilijoiden hermostuessaan syyllistyneen.

– Peräänajotilanteissa on hyvä muistaa, ettei peräänajaja aina automaattisesti ole syyllinen. Pääsääntöisesti näin edelleen on, jos ei ole muistanut pitää riittävää etäisyyttä edellä ajavaan, sanoo Nieminen.

Yleinen pohjasyy maltin menettämiseen liikenteessä on kiire.

– Parhaiten ärsyyntymistä ja siitä juontuvia tekoja voi siis ennaltaehkäistä varaamalla matkaan aina riittävästi aikaa, sanoo Nieminen.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselyyn vastasi ajanjaksolla 27.3.–2.4.2020 kaikkiaan 1 196 suomalaista. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Vastaajat edustavat manner-Suomen 15–74-vuotiasta väestöä. Virhemarginaali on noin +/- 2,9 prosenttiyksikköä. FL

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic