Lounais-Häme

Lähes 600 arvokasta kohdetta – Kanta-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö kartoitettiin

Hämeen liitto kartoitti hämäläistä kulttuuriympäristöä laajassa selvityksessä.
Rakennettu kulttuuriympäristö syntyy vuosikymmenien aikana kerroksittain. Maakunnallisesti arvokkaiden ympäristöjen joukkoon kuuluvat esimerkiksi Turuntien talot Forssassa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Rakennettu kulttuuriympäristö syntyy vuosikymmenien aikana kerroksittain. Maakunnallisesti arvokkaiden ympäristöjen joukkoon kuuluvat esimerkiksi Turuntien talot Forssassa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Hämeen liiton teettämä selvitys hämäläisestä rakennetusta kulttuuriympäristöstä on valmistunut.

Selvityksessä Kanta-Hämeestä on inventoitu lähes 600 kohdetta, jotka ovat joko valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai jo suojeltuja rakennushistoriallisia kohteita.

Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen toteaa Hämeen liiton työn viime vuosina painottuneen elinvoimapolitiikan ja liikenneinfrastruktuurin kaltaisiin asioihin, joissa korostuvat vahvasti dynaamisuus ja tämä hetki.

– Tämä työ edustaa pysyvämpää maailmaa. Toisaalta, tällaiset historiallisesti tärkeät rakennukset ovat tärkeä osa ihmisen omaa identiteettiä ja kulttuuria. Ne ovat iso osa alueen vetovoimaisuutta, mitä hyödynnetään paljon dynaamisessa kilpailukykytyössä.

Edellinen vastaava inventointi Hämeen liitossa tehtiin 2000-luvun alussa. Tuolloin julkaistua Rakennettu Häme -selvitystä käytettiin muun muassa sisältönä Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040:ssä.

– Oli jo aikakin, että uusi selvitys tehtiin. Jo tässä parissakymmenessä vuodessa asiat ovat ehtineet muuttua.

Rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokitellaan kokonaisuus, joka muodostuu yhdyskuntarakenteesta, rakennuksista sisä- ja ulkotiloineen, pihoista ja puistoista, teknisistä rakenteista kuten kadut, tiet, sillat, kanavat sekä muista ihmisen rakentamista kohteista ympäristössä.

Selvityksessä huomioon ei ole otettu pelkästään selvästi historiallisia ympäristöjä. Mukana on esimerkiksi Forssasta myös vuonna 1993 rakennettu Vesihelmi, Forssan kaupungintalo vuodelta 1977 ja myös muun muassa 1950–60 luvulla rakennettu Turuntien kerrostalorivi.

Listattuihin kohteisiin mahtuu niin kokonaisia asuinalueita kuin yksittäisiä rakennuksia. Eniten kohteita eli 198 kappaletta on Hämeenlinnassa. Forssasta niitä löytyy 24, Tammelasta 23, Humppilasta 18, Ypäjältä 12 ja Jokioisilta 10.

Ahonen kertoo, että selvitys on nyt tulostettu raportin muotoon, mutta tulevaisuudessa se on tarkoitus julkaista myös digitaalisena versiona.

– Sen on tarkoitus olla karttatyyppinen käyttöliittymä, joka on helppokäyttöinen ja havainnollinen. Rakennukset itsessään ovat tietenkin tärkeitä, mutta myös niistä saatavilla oleva tieto.

Hän ei vielä osaa sanoa, milloin versio julkaistaan, mutta sen työstäminen on jo käynnissä. Digiversio on tarkoitus joukkoistaa, jolloin ihmiset voisivat lisäillä siihen myös omia tarinoitaan eri paikoista ja rakennuksista.

– Selvitykseen on tehty erittäin iso työ. Olen itse taustaltani arkkitehti, joten tämä on minulle myös siinä mielessä kiinnostava, mutta selvitys on myös isona apuna muille toimijoille. FL

Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt

Hämeen liiton selvitys, jonka on laatinut projektisuunnittelija Kristian Tuomainen.

Selvityksessä inventoitu reilun vuoden aikana yhteensä

584 kohdetta.

Laadittu välineeksi kulttuuriympäristöjen vaalimiseen ja maakunnan ja kuntien elinvoimatyöhön.

Selvityksestä työstetään myös lukijaystävällisempi digiversio, johon ihmiset voivat lisätä myös omia tietoja ja tarinoitaan eri kohteista.

Koko selvitys: www.hameenliitto.fi/fi/hameen-maakunnallisesti-arvokas-rakennettu-kulttuuriymparisto

Fingerpori

comic

Näkoislehti

1.4.2020

Uusimmat