Lounais-Häme

Lähipalveluiden puolustaminen vei eri raiteelle

Keskustan järjestämissä torikahvituksissa Forssassa on kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan mukaan ollut viime aikoina yksi selkeä puheenaihe: sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja sen seuraukset Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymälle.

-Kun vain sairaala, nämä palvelut ja työpaikat säilyisivät, Anttila kertoo seutukuntalaisten viestin kuuluneen.

Anttilan mielestä huoli on myös perusteltua.

-Se on selvä, että osana Oma Hämettä Lounais-Hämeessä tulisi olemaan vain yksi terveyskeskus palveluineen Forssassa, kun nyt joka kunnassa on oma terveysasemansa.

Oma Häme valmistelee Kanta-Hämeessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistusta, jonka takana on hartaasti valtakunnan politiikassakin työstetty sote-uudistus.

Sote-ratkaisua on sorvattu kauan.

-Liiankin kauan, Anttila huokaisee.

Hanke kantaa juurensa jo Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen aikaan, jolloin valtiovalta ajoi vahvasti läpi kuntauudistusta, jota kuntakentässä vastustettiin.

Keskustan vastaisku nähtiin kuntavaalien 2012 alla. Puolue esitti tuoreen puheenjohtajansa Juha Sipilän johdolla, että kuntauudistusta kyllä tarvitaan suomalaisen hyvinvoinnin pelastamiseksi, mutta näkökulma siirrettiin kuntarajojen siirtämisen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin.

Keskustan esitys nimettiin kotikunta-maakuntamalliksi ja sen tarkoitus oli kansalaisten palvelujen turvaaminen. Puolueen mukaan erityisen tärkeää oli uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelut niin, että lääkäriin pääsee nopeasti, mutta yhä jokaisessa kunnassa. Kuitenkin järjestämisvastuuta siirrettiin maakunnallisille toimijoille, jotka toimisivat kuntayhtymäpohjalta.

Sosiaali- ja terveyspalveluja ei haluttu keskittää, vaan palveluiden saatavuus ja saavutettavuus asuinpaikasta ja -kunnasta riippumatta oli tarkoitus taata, vaikka vaativimpien terveys- ja sosiaalipalveluiden hoitaminen siirtyisikin maakunnalle.

Ajatuksena oli PARAS-hankkeen hengessä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen vaatii hyvin toimiakseen yhtä kuntaa laajemman väestöpohjan.

Edellisen hallituskauden lopuksi sote-ratkaisua haettiin myös parlamentaarisen työryhmän johdolla. Lähellä sopu olikin, mutta ratkaisu aivan eduskuntavaalien alla perustuslaillisten ongelmien vuoksi. Perustusvaliolakikunnan kritiikin peruste oli kansanvalta, eli demokratia ei toteutuisi viidelle suuralueelle keskitetyssä sotessa.

-Samoin todettiin, että kuntalaisilla ei olisi ollut tarpeeksi mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon, Anttila kertaa.

Anttila toteaa, että uusi Sipilän johtama hallitus lähti sote-ratkaisua hakemaan samoilla tietyillä periaatteilla, jotka olivat asian valmistelua vuosien ajan ohjanneet.

-Ensimmäinen ja tärkein tavoite oli sosiaali- ja terveyspalvelujen keskinäinen integraatio ja siten palvelujen turvaaminen. Toinen tavoite oli yksikanavainen rahoitus, eli että raha seuraa asiakasta. Vasta kolmantena oli valinnanvapaus, Anttila sanoo.

Anttilalle tärkeintä oli, että sote-valmistelussa oli pitkään annettu signaalia, että että hyviä ja toimivia palvelutuotantomalleja ei ajettaisi alas. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymänkin toiminnan jatkuminen olisi muutoksista huolimatta mahdollista – olihan Forssan seudulla tehty jo se integraatio, mihin uudistuksella tähdättiin koko Suomen mittakaavassa.

Hallituksen linjaus pääsi yllättämään konkariedustajan ja pitkän linjan keskustalaisen.

Se, että kunnilta poistuu tykkänään oikeus sote-palvelujen tuottamiseen.

-Sote-palveluista tehtiin valtion tiukasti ohjastamia ja rahoittamia. Uudistuksen alkuperäinen marssijärjestys meni täysin uusiksi. Jotakin tapahtui tässä asiassa viime marraskuussa, kun oli pieni hallituskriisin poikanen, mutta en edelleenkään tiedä kaikkea, Anttila myöntää.

-Sote-uudistuksen tavoitteissa on nyt jostain syystä käynyt niin, että aikaisemmin kolmanneksi tärkein tavoite eli valinnanvapaus onkin kärrätty tärkeimmäksi. Ja nyt mennäänkin erikoissairaanhoito edellä, maan viisi yliopistosairaalaa eli erityisvastuualueet määrittelevätkin erikoissairaanhoidon työnjaon. Alun perin uudistuksen kivijalan piti olla perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yhdistäminen ja erikoissairaanhoidon lääkäripalvelujen tuominen perusterveydenhuoltoon. Keskustelua on käyty aivan liikaa erikoissairaanhoidon ja valinnanvapauden ehdoilla.

Sote-uudistuksella haetaan kolmen miljardin euron säästöjä vuoteen 2029 mennessä.

-Säästöjä ei saada kuin integroimalla palveluja. Hallituksen esittämässä mallissa integraatio helposti hukkuu, kun julkiseen erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon om pakko perustaa osakeyhtiöt.

-Julkiset sote-palvelut lukuunottamatta korkeinta erikoissairaanhoitoa tullaan kaikki yhtiöittämään. Silloin kun yhtiöt ovat palvelutuottajia, päätökset tehdään yhtiön hallituksissa, joissa istuvat hallitusammattilaiset, eivät kuntien edustajat. Näin sanoo lakiluonnos. Kahtena, kolmena ensimmäisenä vuotena ei Oma Hämeessä välttämättä toteuteta sopeutustoimia, mutta sen jälkeen vähennetään porukkaa palveluja keskittämällä, Anttila ennakoi.

Kilpailussa asiakkaista ratkaistaan se, kuka palveluja tuottaa jatkossa.

-Olen hajautetun yhteiskunnan vahva kannattaja. Siksi vierastan palvelujen kovaa keskittämistä, kun hallituksessa on kuntapuolueena tunnettu keskusta. Maakuntavetoinen päätöksenteko tulee aikanaan hakemaan säästöt seutujen, siis maakunnan periferian, palveluista, ei maakuntakeskuksesta.

Siksi niin kutsutun Forssan mallin vankkumattomana puolestapuhujana tunnettu Anttila onkin ajautunut hallituspuolueen edustajana tilanteeseen, jossa hän ei voi täysin seistä oman puolueensa tekemien linjausten takana.

Sote-uudistuksessa kaikkein suurin kipukohta Anttilalle on ollut kuntien palvelutuotanto-oikeuden poistuminen. Hän sanoo, että suomalaisen hyvinvointijärjestelmän perusta on yli 100 vuoden ajan ollut nimenomaan kuntien palvelutuotanto.

-En vastusta sote-uudistusta, vaan sitä, että kunnat eivät saa olla tuottamassa palveluja, Anttila täsmentää.

-Esimerkiksi Keljon Romu ja Rauta Oy saa jatkossa tarjota terveydenhuollon palveluita, jos se on hyväksytty palvelujen tuottajaksi. Miksi kuntien ei anneta olla julkisten palvelujen tuottajana, Anttila hämmästelee.

-Olen varma siitä, että keskusta ikiaikaisena kuntapuolueena katuu tätä päätöstä vielä, jos asiaan ei tule muutosta.

Vielä kipeämmäksi asian tekee se, että hallituksen sote-lakiluonnokset tarkoittavat samalla Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän tulevaisuuden ja seudun palveluiden vaarantumista.

-Viime vaalikaudella luvattiin, että hyvin toimivia malleja ei ole syytä ajaa alas. Luotin siihen, että kyntensä näyttäneet tahot saavat jatkaa, Anttila sanoo.

-Maakuntaa tästä ei pidä moittia.

Anttila ei ole luopunut toivosta. Hän uskoo, että hallituskin voi vielä muuttaa linjaustaan, sillä esitys on parhaillaan lausuntokierroksella.

-On se vieläkin mahdollista. Tämän asian suhteen en luovuta. Ainakin Juha Sipilä ja Juha Rehula ovat sanoneet, että lausuntoihin suhtaudutaan vakavasti. Toivottavasti tarpeeksi moni kunta on sanonut, että kuntien asema palvelujen tuotannossa on mietittävä uusiksi. Se ei sotkisi millään lailla maakuntatason järjestämisvastuuta, jos kunnille sallittaisiin palvelujen tuottamiseen rooli.

Anttila toteaa, että 1200 työpaikkaa, 120 miljoonan euron budjetti ja erittäin monipuoliset ja kattavat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut ovat Forssan seudun elinvoiman yksi selkäranksa. Siksi Forssan seudulla etsitään sote-lakiluonnosten pakottamana ratkaisua, jotta Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä voisi jatkaa toimintaansa myös siinä tapauksessa, että lakiesitykset hyväksytään nykyisessä muodossaan.

Ratkaisun avaimiksi on tarjolla sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtiöittäminen, aivan kuten julkisten sote-palvelujen kohdalla tapahtuu Oma Hämeessäkin, Anttila sanoo.
-Itsekin vierastan julkisen sote-palvelutuotannon osakeyhtiötä, mutta meidän on nyt pakko tehdä niin. Muuten tulossa oleva lainsäädäntö tullessaan voimaan vie meiltä palvelujen tuottamisen mahdollisuuden. Ensin loppuu ympärivuorokautinen päivystys, sitten keskitetään kirurgiset leikkauspalvelut keskussairaaloihin. Tämä johtaa vähitellen sairaalamme alasajoon.
Anttilan mukaan Oma Häme -hankkeessa ei ole ollut halukkuutta keskustela Lounais-Hämeen toivomuksesta palvelujen sijoittamisesta maakunnan sisällä. Palvelujen linjaamisella olisi pyritty varmistamaan palveluiden säilyminen myös Forssan seudulla.
-Ymmärrän tämän, ettei pyyntöön suostuttu. Valmistelussa oleva lainsäädäntö tulee linjaamaan palvelujen sijoittumisen maakunnan puolesta. Lakien mukaisesti palvelut keskittyvät Hämeenlinnaan, osa jopa Tampereelle asti, Anttila sanoo.
-Me olemme olleet vastaavassa uhkatilanteessa aiemminkin, kun meidän oli pakko ottaa aluesairaala pois sairaanhoitopiiristä. Silloin sairaanhoitopiiri oli siirtämässä meidän kirurgejamme leikkaamaan Kanta-Hämeen keskussairaalaan. Sen sijaan pistimme perusterveydenhuollon ja peruserikoissairaanhoidon toiminnot yhteen kuntayhtymään. Se on ollut erittäin viisas päätös, joka on tuottanut mittavat säästöt 16 vuoden aikana.
Forssassa on etsinnässä yrityskumppani, joka omistaisi perustettavasta yhteisyrityksestä 51 prosenttia. Forssan seudun kunnat omistaisivat 49 prosenttia. Anttila kertoo, että jokainen kunta saisi edustajansa yhteisyrityksen hallitukseen toisin kuin Oma Häme -yhtiössä, jossa on hallitusammattilaiset.
-Omistussuhde on oltava näin, koska muuten lainsäädäntö veisi kuntaperusteisen sote-yhtiön ja siis koko yrityksen osaksi Omaa Hämettä. 
Pyrkimyksenä on kuitenkin yhtiöjärjestyksessä tiukasti sopia päätöksenteosta ja määräenemmistöistä, joilla päätöksiä tehdään. Esimerkiksi palvelujen karsiminen tai lopettaminen joltakin alueelta vaatisi yksimielisyyden.
-Emme tiedä, sitoutuuko mikään yritys näihin tiukkoihin ehtoihin. Olemme todella itsekkäistä lähtökohdista lähteneet palvelujemme turvaamiseen, Anttila sanoo.
Niin seutukaupungin pitääkin tehdä.
-Kukaan muu ei sitä puolestamme tee.
-Minulle konkretisoitui se, mitä Lounais-Hämeessä ihmiset haluavat silloin, kun Forssasta oli synnytysosasto loppumassa ja osaston puolesta osoitettiin mieltä torilla ja sairaalanmäellä. Paikalle kertyi tuhat ihmistä lastenvaunujen kanssa. Lounais-Hämeessä halutaan säilyttää omat lähipalvelut, Anttila sanoo.
Synnytysosastosta piti synnytysten vähäisyyden vuoksi luopua, mutta nykyisistä palveluista ei haluta tinkiä.
-Meillä on sairaalassa 20 erikoisalan poliklinikkaa ja ympärivuorokautinen päivystys. Jokaisessa viidessä kunnassa on perusterveydenhuollon palvelut, terveyskeskus, suun terveydenhuolto ja neuvola, Anttila toteaa.
– Lääkärit liikkuvat, potilaat eivät. 
Anttila kertaa myös Forssan mallin etuja taloudellisesta näkökulmasta.
-Aluesairaalan erikoissairaanhoidon kustannustaso on 40 prosenttia alempi kuin keskussairaaloiden ja yliopistosairaaloihin eroa on lähes 70 prosenttia, Anttila sanoo.
Forssa säästää vuosittain viisi miljoonaa ja ympäristökunnat yhteensä neljä miljoonaa sen ansiosta, että palveluita tuotetaan halvemmalla kustannustasolla sote-integraation vuoksi.
-Olimme viime vuonnakin valtakunnan kolmen parhaan palvelujen tuottajan joukossa terveydenhuollon palveluissa, Anttila sanoo.
-Keskittäminen ei säästöjä kuitenkaan tuo, vaan palveluketjun tehokkuus, sujuvuus ja toimivuus.
Näin ihmisten hyvinvointiin liittyvistä asioista puhuttaessa Anttila haluaa lopuksi haastaa vielä lounaishämäläiset aktiiviseen liikuntaan. Liikkuminen kun on sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa äärimmäisen tärkeää.
-Jokainen voi liikkua omalla tavallaan ja kykynsä mukaa. Säästäisimme miljoonia yhteiskunnan verorahoja, jos pitäisimme kukin itsestämme parempaa huolta.
-Olen itse pyöräillyt tänä kesänä yli tuhat kilometriä, 20 kilometrin lenkkeinä. Soitan aina naapurin emännän mukaan lenkille, Anttila kertoo ja sanoo vointinsa olevan liikunnan ansiosta erinomainen.
-Liike on lääke, Anttila summaa. FL

Uusimmat