Lounais-Häme

Lähivuodet ratkaisevia Oksjärvelle

Sopivan karhean kalkkikiven perässä piti mennä Sipooseen asti. Nyt rekkalastillinen 50–150 millimetrin kokoista kalkkikiveä on jo paikoillaan Oksjärveen laskevassa Saarisuonojan laskeuma-altaassa.

-Tämä on kalkkikivisuodatin. Kalkkikiveä tuotiin Sipoosta tätä varten yhteensä 34 tonnia, Tuomo Mäkelä kertoo.

-Vesi virtaa kalkkikiven läpi, ei yli, ja samalla kalkki neutraloi vedestä happamuutta. Tämän vuoksi on tärkeää, että kalkkikivi oli nimenomaan karkeaa.

Idea kalkkikivisuodattimen rakenta miseen tuli Mäkelän ympäristöteknologian opinnäytetyökseen tekemästä Tammelan Oksjärven kunnostus- ja hoitosuunnitelmasta. Kalkkikivisuodatin on yksi mainituista toimenpiteistä, joilla järven tilaa pyritään varjelemaan ja parantamaan.

-Yleisesti ottaen Oksajärven veden tila ei ole ongelmallinen, mutta tutkimustulosteni perusteella järven rehevöityminen on kuitenkin viimeisten 10–15 vuoden aikana käytännössä kiihtynyt, Oksjärven suojeluyhdistyksen hallituksen jäsenenäkin istuva Mäkelä sanoo.

Mäkelän opinnäytetyön mukaan suurimmat Oksjärven kuormittajat ovat ympäröiviltä soilta ja metsistä tuleva humus, kiintoaine ja happamuus. Peltojen typpi- ja fosforikuormitus ovat puolestaan olleet rehevöitymisen laukaisevia tekijöitä.

Rehevöitymisen taustalla ovat vuosikymmenten takaiset tapahtumat, kuten soiden ojitukset, ojien perkaukset, metsien avohakkuut sekä 1960–1980-luvuille ominainen lannoitustapa.

-Tuolloin metsiäkin lannoitettiin, mitä nykyisin ei juurikaan tehdä Oksjärven valuma-alueella. Peltoja lannoitettiin todella voimakkaasti, kun se nykyisin on tarkkaan säädeltyä toimintaa. Ennen lannoitteita laitettiin peltoihin melkeinpä niin paljon, kuin sinne mahtui.

Nyt maltillinen lannoitus pelto-ojien läheisyydessä on tärkeää, jotta järven kuormitusta voidaan minimoida.

Myös riittävien suojakaistojen jättäminen ojiin on tärkeää. Lisäksi metsien hakkuut voitaisiin toteuttaa toisin, enemmän järveä huomioivalla tavalla. Sen sijaan, että hakkuualueelta kaadetaan pois kaikki ravinteita ja vettä kuluttavat puut, puunkorjuu voitaisiin Mäkelän mukaan tehdä vanhan ajan tyyliin kaataen kerralla vain osa puista pois.

Jotta rehevöitymiskehitys saataisiin pysähtymään, olisi tärkeää saada Oksjärven ulkoisen kuormituksen minimointi ja valuma-alueen muutosten seuranta jatkuvaksi toiminnaksi. Mäkelä huomauttaa, että Tammelan kunnalla ja muilla Oksjärven alueen maanomistajilla on merkittävä vaikutus siihen, hyväksytäänkö järven kunnostustoimenpiteet. Toimivaksi käytännöksi pitäisi saada jatkuva yhteistyö sekä ennakoiva lähestymistapa järven alueella ja valuma-alueella tapahtuvan toiminnan toteuttamiseen.

Näin rehevöitymisuhka saataisiin torjuttua, jos vain tahtoa kiintoaineen, ravinteiden, humuksen ja happamuuden eliminointiin riittää.

-Maanomistajat ovat kyllä olleet hyvin suopeita Oksjärven kunnostustoimenpiteille, Mäkelä kiittelee.

Mäkelän tekemä Oksjärven kunnostus- ja hoitosuunnitelma ulottuu vuoteen 2021 saakka. Järven erilaiset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet on tälle ajalle tarkkaan suunniteltu ja aikataulutettu, mutta lopulta toimenpiteiden toteuttaminen riippuu kyseisellä hetkellä rahasta ja henkilöresursseista.

Uusia keinojakin sekä järven että sen valuma-alueen kunnostamiseksi on hyvä kartoittaa myös jatkossa. Toimenpiteiden vaikutuskin pystytään usein toteamaan vasta, kun aikaa on jo hieman kulunut.

Näin on myös kalkkikivisuodattimen kohdalla.

-Käytännössä vasta seuranta tulee näyttämään, miten kalkkikivisuodatin toimii. Järvi on hyvin monimutkainen ekologinen yhteisö, jonka käyttäytymistä ei pysty ennakoimaan, Mäkelä toteaa. FL

Uusimmat