Lounais-Häme

Lähtölaukaus metsästysharrastukselle

Mini-Metso-leiri kokosi kolmisenkymmentä lasta ja parikymmentä Tammelan metsästysseuran talkoolaista viettämään lauantaipäivää Susikkaan metsästyslaavulle. Toista kertaa järjestetty erähenkinen puuhapäivä tutustutti nuorta polvea metsästyksen saloihin ilmakivääriammunnasta eläinten jälkien tunnistamiseen.

-Mini-Metso-leirejä järjestetään Etelä-Hämeen piirissä neljä tänä kesänä. Tämä oli ensimmäinen, kertoi leirin puuhanainen ja Tammelan metsästysseuran sihteeri Tarja Jaakkola.

Metsästäjäliiton piirit pyrkivät järjestämään Mini-Metso-leirejä myös muualla Suomessa, ja aktiivisinta toiminta on Jaakkolan mukaan Itä-Suomessa. Tällä kertaa Tammelan leirillä mukana olleista 6–12-vuotiaista lapsista noin puolet osallistui viime vuodenkin rasteille. Monille osallistujista metsästys on jo kotoa tuttua, mutta osa tuli leirille vaikkapa kaverin houkuttelemana.

Kymmenvuotias Siiri Väinölä Koski Tl:stä oli yksi jo viime vuonna mukana olleista nuorista.

-Viime leirillä rakennettiin hirvitorni ja nyt peuranruokintapaikka, hän selvitti.

Itse nuori neiti ei ainakaan vielä metsästä, homman hoitaa perheessä isä. Ilmakivääriammunta, kuten muutkin päivän aktiviteetit, olivat silti Siirille mieleen. Kolme vuotta nuorempi Saara-siskokin riemastui osuttuaan ilma-aseella metsotauluun.

-Minulla meni ekalla kierroksella huonosti, mutta toisella hyvin, hän kehaisi.

Tytöt silittelivät ruokatauon päätteeksi leirin maskottia, lapinporokoira Luppoa. Omistaja, tammelalainen Kirsi Muuttoranta oli ensimmäistä kertaa talkoolaisena leirillä.

-Vien lapsia rastilta toiselle. Ihan mukava itsekin nähdä, miten lapsille neuvotaan metsästystä. Siinä ei silotella, vaan kerrotaan asiat niin kuin ne ovat, ja se on hyvä, hän sanoi.

Ilmakivääri- ja jousiammunta sekä metsästyskoirat ovat olleet leirin ehdottomia suosikkeja.

-Meillä on myös loukutusrasti, jossa on erilaisia pyydyksiä petoeläinten pyytämiseen, riistanhoitorasti, jossa opetellaan tunnistamaan eläinten jälkiä ja kirveenkäsittelyrasti, jossa kuusivuotiaillekin opetetaan turvallista kirveenkäsittelyä, esitteli Jaakkola.

Lapset pääsivät lisäksi esimerkiksi puhaltamaan pyypilliin ja harjoittelemaan majoitteen tekoa siltä varalta, että metsään joskus joutuisi ilman telttaa.

-Siitä on viisi kuusi vuotta, kun olen liittynyt metsästysseuraan. Usein varsinkin naiselle käy niin, että ensin on metsästyskoirat ja kulkee mukana metsällä, ja sitten haluaa oman luvan. Silti metsästysseurojen jäsenet ovat vanhempaa väkeä ja pääsääntöisesti miehiä, kertoi Jaakkola.

Tammelan metsästysseurassa on noin 115 maksavaa jäsentä sekä useita maanomistajajäseniä, jotka tarjoavat maitaan seuran vuokrattavaksi. Puheenjohtaja Petri Sipilä kertoo ikäjakauman seurassa tasapainottuvan hitaasti uuden sukupolven innostuessa joinain vuosina lähtemään mukaan toimintaan.

-Hirvimetsällä alkaa olla vaikeuksia. En tiedä, mistä se johtuu, eikö sitten uskalleta lähteä. Monet ensin metsästävät pienriistaa ja ohjautuvat sitä kautta hirvenmetsästykseen, hän pohti.

-Loimusten jahtiryhmässä, jossa itse metsästän, alkaa keski-ikä olla yli 63. Nuoria tarvittaisiin lisää, komppasi seuran entinen puheenjohtaja Pasi Haakana.

Kannanhoidolle on miesten mielestä nyt ja tulevaisuudessakin tarvetta.

-Kymppitiellä ovat hirvikolarit paljon vähentyneet 2000-luvun alusta. Nyt varmaan peura muodostuu ongelmaksi, kun kanta turpoaa koko ajan, kertoi Sipilä.

-Moneen seuraan on vaikea päästä. Olemme yrittäneet helpottaa, eli jos on Tammelan seudulta lähtöisin, on mahdollisuus päästä seuraan, vaikka asuisi muualla. Ihan joka puolelta emme voi ottaa, tulijoita kyllä olisi, hän pahoitteli. FL

Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirin Mini-Metso-leirejä järjestetään tänä kesänä vielä Urjalassa ja Hämeenlinnassa 6.8. ja Hollolassa 13.8.

Uusimmat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic