Lounais-Häme

Laidun katoaa pölynä ilmaan

Luomulammas- ja -nautakarjojen pitäjät ovat odottaneet turhaan virvoittavia sateita.

Koijärveläinen luomutilallinen, emolehmätilan isäntä Jaakko Mäkelä pitää rehunäkymiä heikkoina, kun sateita ei ole tullut.

-Varmaan joutuu karjamäärää vähentämään, että tästä vuodesta selvitään, jos tilanne ei korjaannu.

 

Hirsjärven kartanon luomulammastila Somerolla olisi hätää kärsimässä, ellei olisi saanut tänä vuonna kerättyä nurmia lähistön uusilta luomuviljelijöiltä.

Oman nurmen ensimmäinen sato oli Hirsjärvellä korkeintaan vajaat puolet normaalista. Nurmisato on muuallakin jäänyt paikoin kolmannekseen tavallisesta.

Isäntä Lasse Näykki voi esitellä palaneita nurmia ja loppuunsyötyjä laitumia.

-Lampureilla on kaksi hätää: Ensimmäinen on ensi talven ruoka ja toinen on tämän vuoden laitumet.

 

Akuutti hätä on siitä, mitä tapahtuu kolmen–neljän viikon päästä

-Osa lampureista on ottanut jo emoja sisälle säästääkseen parhaita laitumia kasvaville karitsoille, Näykki sanoo.

Lammastilalla eläinten vähentäminen ei nyt luonnu, kun karitsat ovat vielä pieniä ja imeväisiässä.

Jos nurmi laitumella loppuu, lampaat pitäisi siirtää nopeasti, mutta laitumen tekeminen hidasta ja työlästä kovaan savimaahan.

Hätätapauksessa voi joutua ruokkimaan laitumelle eläimiä nurmen ykkössadosta, elleivät laitumet ala elpyä.

 

ProAgrian luomu- ja lihanauta-asiantuntija Päivi Rekola Somerolta on itse suositellut luomukotieläintilojen asiakkailleen, että he haalisivat luomurehuja ja sopisivat luomukasvitilallisten kanssa, että saisivat korjata heidän viherlannoitusnurmiaan jo nyt.

-Vaikuttaa sitä, että ensimmäinen nurmisato on todella niukka.

Kahdesta huonosta vaihtoehdosta on valittu on vähemmän huono: Jottei nurmi korsiinnu, on heikko nurmi niitetty ja ensimmäinen sato on paikoin jäänyt yhteen kolmasosaan normaalista hehtaarisadosta – hyvästä sadosta puhumattakaan.

-Vettä kaivattaisiin todella kipeästi, jotta niitetty nurmi lähtisi uuteen kasvuun, Rekola sanoo.

 

Sateiden pitäisi vihdoin tullessaan auttaa toista nurmisatoa, mutta kaikki on kiinni siitä, kuinka kuloutuneen näköinen kasvusto jaksaa elpyä. Hankaluutena on, että ensimmäinen nurmisato on yleensä suurempi kuin jälkimmäinen.

-Ei se toinen sato tule enää kompensoimaan menetettyä ensimmäistä satoa, Rekola toteaa.

Lisäksi ylilaidunnetulla laitumella nurmen kasvu on heikkoa.

 

Jo viime talvi koetteli luomutiloja, koska talteen saatu rehumäärä jäi liian sateisen viime kesän jäljiltä toivottua huonommaksi. Näin puskurivarasto hiipui. Tuskaa lisää nyt laitumien surkea kasvu.

-Se on iso ongelma. Nyt joudutaan monella tilalla lisäruokkimaan laitumelle, kun normaalisti lisäruokinta alkaa loppukesästä. Näin ensi talven rehuvarastoa joudutaan jo nyt syöttämään pois. Tilanne on aika haastava, Rekola sanoo.

Kaiken lisäksi viljatkin kasvavat todella huonosti ja pellot ovat paikoin tyhjiä, olivat sitten luomua tai tavanomaista.

-Osa tiloista joutuu vähentämään eläinmäärää, myymään pois tai teuraaksi, koska nähdään, että laitumet eivät riitä ja rehutilanne on huono.

-Jo nyt voidaan nähdä, että rehusta tulee ensi talvenakin esiintymään pulaa, Rekola summaa.

 

Nurmet ja laitumet kärsivät kuivuudesta joka tilalla, mutta luomukotieläintiloilla ongelmana ovat tavanomaista tuotantoa vähäisemmät alat.

Osalla luomukotieläintiloista on rehunkorjuusopimuksia luomukasvitilojen kanssa. Joku hankkii rehuja paalauskustannuksella.

Luomutiloille on mahdollista hakea Eviralta poikkeuslupaa käyttää tavanomaisia rehuja, mutta lupaa ei niin vain heltiä. FL

 

Uusimmat